Myanmar on viime vuosina ollut uutisissa ihmisoikeusrikkomuksista ja pakolaisuudesta. Näistä on kirjoitettu aiemmissa blogeissa, joten keskityn tässä nyt talouteen.

Maan talous on sen vapauduttua sotilasdiktatuurista lähtenyt 6-7 prosentin kasvuun huolimatta vuosikymmeniä jatkuneista taisteluista valtion reuna-alueilla etnisten armeijojen ja asevoimien välillä.

Näin tämä kymmenen vuotta sitten rutiköyhä maa luultavasti poistuu vähiten kehittyneiden maiden listalta ensi vuosikymmenellä. Syitä on monia; talouden avautuminen, yksityisten yritysten mahdollisuus jälleen toimia, valtavat luonnonvarat…

Silti haasteita on edelleen runsaasti: puutteellinen infrastruktuuri ja lainsäädäntö, laiton talous ja epäselvät käytännöt.

Viimeisimmissä Maailmanpankin yritystoiminnan helppoutta kuvaavassa mittauksessa (Ease of doing business) Myanmar sijoittuu sijalle 171/190. Kunnianhimoisena tavoitteena on kuitenkin päästä sadan parhaan joukkoon vuoteen 2021 mennessä.

Julkinen talous ja ulkomaankauppa kooltaan pieniä

Maan verotusaste on edelleen maailman alhaisimpia. Tämän seurauksena 54 miljoonan asukkaan valtion budjetti on erittäin niukka, vain noin 1,5 kertaa Helsingin budjetin kokoinen.

Myanmar on edelleen osittain sotilasvaltio, ja budjetista iso osa menee asevoimien kuluihin. Tällöin tuottavuutta pitkällä aikavälillä lisäävät toimet, kuten koulutus ja terveydenhoito, ovat vähäisempiä kuin budjetti muutoin mahdollistaisi.

Hallitus on hyvin tarkka lainanottaja: velkaantumisaste vajaat 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, vähemmän kuin Suomen.

Myanmarin virallinen ulkomaankauppa on edelleen pientä, vienti noin 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja tuonti vähän enemmän. Suurimmat vientituotteet ovat maataloustuotteet, maakaasu sekä vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden tuotteet.

Ulkomailla työskentelevien myanmarilaisten rahalähetykset ovat vientiin ja kansantalouteen nähden huomattavat, noin 8 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa.

Laittoman kaupan houkutus ja haitta

Tilastot johtavat kuitenkin osittain harhaan; arvioiden mukaan laittoman ulkomaankaupan arvo on suurempi kuin virallisen viennin.

Suurimmat tulovirrat tulevat laittomasta jadekaupasta. Maailman jadesta noin 90 prosenttia tuotetaan Myanmarissa, mutta vain pieni osa jadekaupan todellisesta arvosta näkyy kauppatilastoissa ja vain pienestä osasta tuloja maksetaan verot.

Muut merkittävät laittoman ulkomaankaupan rahavirrat tulevat laittomasta puukaupasta ja huumekaupasta.

Suuri osa maailmalla myytävästä tiikistä on ollut peräisin Myanmarista, ja maa on valitettavasti myös suuri oopiumin ja metamfetamiinin lähde. Laittoman kaupan rahavirroista eivät tavalliset myanmarilaiset hyödy lainkaan, ja ne ovat osa maan reuna-alueiden sotataloutta.

Myanmarin hallitus on päättänyt tavoitella kansainvälisen kaivannaiskaupan läpinäkyvyyttä kehittävän EITI:n (Extractive Industries Transparency Initiative) jäsenyttä ja on tänä vuonna julkaissut sitä varten toisen EITI-raporttinsa. Jäsenyydellä olisi vaikutusta sekä talouden merkittävän sektorin läpinäkyvyyden että verotulojen kasvuun.

EU:n erityisetuudet ovat vaarassa

Myanmar nauttii vähiten kehittyneenä maana EU:n niin sanotuista EBA-etuuksista, joiden perusteella tuonti Myanmarista (aseita lukuun ottamatta) on tullivapaata. Järjestelyn edellytyksenä on se, että maa noudattaa ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä työsopimuksia.

Tullittomuuskohtelun ja matalien palkkojen vuoksi Myanmariin on siirtynyt naapurimaista vaate- ja tekstiiliteollisuutta. Teollisuudenala työllistää tällä hetkellä suoraan yli 500 000 työntekijää ja on ollut voimakkaassa kasvussa; uusia tehtaita on avattu jopa yksi viikossa. Teollisuudenalan viennistä yli puolet menee EU-maihin.

EBA-etuudet on pantu erityistarkkailuun erityisesti rohingoihin kohdistuneiden ihmisoikeusloukkauksien vuoksi, ja on olemassa uhka etuuksien menettämisestä. Myanmar on kuitenkin ollut halukas neuvotteluihin ja sitoutunut tekemään parannuksia.

Iso naapuri idässä

Tärkeimpiä kauppakumppaneita ja investoijia ovat naapurimaat Kiina, Singapore ja Thaimaa sekä lisäksi Japani.

Kiinalla ja Myanmarilla on pitkä yhteinen raja, jolla on paljon aiemmin kuvattuja konflikteja, luonnonvaroja ja laitonta kauppaa.

Kiinalla on suuria suunnitelmia Myanmarissa osana silkkitiehanketta. Sen tavoitteena on saada tehokas yhteys Myanmarin kautta Bengalinlahdelle.

Tämän yhteyden kautta meritie lännestä Kiinan osittain operoimaan satamaan lyhenee kolmella tuhannella kilometrillä. Kiina ja Myanmar sopivat viime vuoden lopulla tästä Kiina-Myanmar-talouskäytävästä, johon kuuluvat maantie, rautatie, öljy- ja kaasuputket.

Samoin sovittiin Kyaukpyun syväsataman ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Vireillä on kymmeniä muita hankkeita. Syväsatamaa koskeva hanke neuvoteltiin uusiksi siten, että satamasta tulee paljon kaavailtua pienempi ja Myanmarin osuus siinä on kaavailtua suurempi.

Koko maan kehitys on kytköksissä sodan ja rauhan kysymyksiin.

Rauha tekisi mahdolliseksi parantuneiden ihmisoikeuksien lisäksi konfliktialueiden kehittymisen, sotatalouden loppumisen, laittoman kaupan saamisen hallintaan, armeijan kulujen vähenemisen ja vastuullisten yritysten kasvavan kiinnostuksen. Suomi tukee kehitysyhteistyössään Myanmarin rauhanprosessia.