Go-Jek syntyi ideasta kiertää Indonesian surullisenkuuluisat ruuhkat. Perustaja Nadiem Makarim uskoo muuttavansa koko maan.

Indonesiassa on yli sata valtionyhtiötä. Siitä voi päätellä, että taloudessa esiintyy jäykkyyksiä. Monet odottavat, että lokakuussa käynnistyvällä presidentti Joko Widodon toisella kaudella lisättäisiin kilpailun edellytyksiä. Se potkisi vauhtia talouteen.

Kymmenessä vuodessa kymmensarviseksi

Jos osa maan taloudesta matelee viiden prosentin kokonaiskasvusta huolimatta käsijarru päällä, samaa ei voi sanoa Go-Jekista. Kymmenessä vuodessa yritys on kiihdyttänyt nollasta kymmenen miljardin dollarin arvoiseksi.

Perusajurina toimivat ruuhkat. Jakartan liikenne jämähtää usein sumaksi, johon autot takertuvat tuntikausiksi. Sen läpi on kuitenkin mahdollista sujahtaa kaksipyöräisillä. Ja kun moottoripyörän kyytiin laittaa tuotteen tai palvelun, konsepti on valmis.

Autojumin läpi pujottelevan kyydin lisäksi Go-Jekin kännykkäsovelluksella voi tilata illallisen, kiropraktikon tai tanssitunnin. Eli siis lähes mitä vain.

Keikkatyöstä maan kehittäjäksi

Länsimaissa keikkatalous on kirosana, mutta Indonesiassa, jossa yli puolet työvoimasta työllistyy epävirallisesti, keikkatyön tehostaminen sataa useimpien laariin.

Go-Jekin perustaja Nadiem Makarim tähtää korkeammalle. Hän haluaa yhtiönsä ajuriksi, joka muuttaa koko maan.

Makarim näyttää ja kuulostaa tyypilliseltä Harvardin käyneeltä startup-gurulta, mikä hän onkin. Mutta on hänellä sanoilleen jo katetta. Go-Jek-lähettejä on 2,5 miljoonaa, ja yli 400 000 kauppaa ja muuta yritystä tarjoaa sen kautta tuotteita ja palveluita.

Go-Jek aikoo olla digitalisaation katalysaattori. Se voi muun muassa tuoda Indonesian 2,3 miljoonaa perhepuotia online-markkinoille ja tarjota maksutavan 80 prosentille indonesialaisista, joilla ei ole pankkikorttia.

Lisäksi yhtiön keräämillä valtavilla tietomassoilla voi tehostaa suunnittelua – myös liikennesuunnittelua. Näin ruuhkasta syntynyt yritys voisi olla tulevaisuudessa hallinnon apuna niitä purkamassa.