Koko sen kaksi vuotta, jonka olen työskennellyt Vietnamissa, korruptio on ollut tärkein, keskeisin, vaikein ja näkyvin yhteiskunnallinen keskustelunaihe maassa.

Korruptio on iso K; siitä puhutaan, sille jopa naureskellaan. Sen katsotaan olevan osa valtion, puolueen ja kaupunkien todellisuutta. Vaikka sen olemassaolo myönnetään, siihen on silti hirvittävän vaikea tarttua. Korruptio on ikään kuin maan tapa.  Iso K Vietnamissa on kuin iso A – alkoholismi – Suomessa.

Korruptiota kitketään

Vietnamin kommunistinen puolue käynnisti näkyvän kampanjan korruptiota vastaan 2016. Kampanja kytkeytyi muutoksiin valtionjohdossa, pääministerivaihdokseen ja arvioon yksipuoluejärjestelmän tulevaisuudesta.

Kampanja muistutti mallia, jonka Kiinan pääsihteeri Xi Jinping lanseerasi vuonna 2012 eliminoidakseen ”tiikerit ja kärpäset”, jotka olivat päässeet valtaan ja rikkauksiin lahjomalla ja suojelujärjestelmää hyödyntämällä.

Kolme kysymystä ovat jatkuvuudelle ja vakaudelle Vietnamissa tärkeitä: talouskasvun ja elintason nousu, elinympäristön saastumisen pysäyttäminen, sekä korruptio, joka nakertaa niin yksipuoluejärjestelmän kuin koko valtion perusteita.

Korruptio on painava yhteiskunnallinen huolenaihe erityisesti kaupungeissa asuvien ja korkeasti kouluttautuneiden vietnamilaisten keskuudessa.

Korruptio syö kansan luottamusta

Korruption voidaan nähdä horjuttaneen Vietnamin vallanhaltijoiden ”taivaallista mandaattia”.  Mandaatin käsite on vanhaa aasialaista perinnettä ja myös osa konfutselaisuuden oppeja.

Nykytermi on legitimiteetti.

Aikanaan ”taivaallista alkuperää” olevaa dynastista valtaa saattoivat horjuttaa luonnonkatastrofit ja nälänhätä, tänä päivänä korruptio. Kansan tuki ja luottamus ovatkin välttämätön edellytys myös yksipuoluejärjestelmän jatkuvuudelle ja vakaudelle. Näkyvä, raaka ja räikeä korruptio syö tuota luottamusta.

Vietnamin kommunistisen puolueen ja hallituksen kampanja korruptiota vastaan on tuonut tuloksia.

Edessä on vuoden 2021 puoluekokous, jonka valmisteluissa paineet ovat kovat sen eteen, että tuloksia korruption vastaisessa taistelussa voitaisiin julistaa ja että ne olisivat näkyviä ja etenkin mitattavia.

Kesäkuun puolivälissä antamassaan lausunnossa maan pääministeri Nguyen Xuan Phuc peräänkuulutti viranomaisia edelleen seuraamaan ja toimeenpanemaan korruptionvastaista lainsäädäntöä, asetuksia ja ohjeistuksia.

Ulkopuolisen, etenkin kohteliaisuuden kuplassa elävän diplomaatin, on vaikea mitata korruption vastaisen toiminnan tuloksia tai kampanjan vaikuttavuutta.

Eniten esiin nousevat ylilyönnit, joista vakavin oli petrokemian alan valtioyrityksen johtajan kaappaus Saksasta heinäkuussa 2017. Tapaus oli johtaa jääkauteen Vietnamin ja Saksan sekä myös EU:n suhteissa.

Toinen silmiinpistävä asia ovat julkiset paljastukset ja oikeudenkäynnit viranomaisten korruptiotapauksista, sekä tuomioistuinten ja puolueen korruptionvastaisen kampanjan johtoelimen päätökset.

Monelle kadunmiehelle paljastukset ja tuomiot ovat kuin saippuaoopperaa – vahingoniloa tai riemua, joka muistuttaa hyvin meikäläistä iltapäivälehdistön otsikointia.

Itse joudun työssäni liikkumaan paljon Hanoissa tapaamisissa ja kokouksissa, joten kaupungin liikenne on tullut hyvinkin tutuksi. Suurempien korruptio-oikeudenkäyntien aikana autokanta vaihtoi kuosia. Bentleyt, Rolls-Roycet ja Maybachit jäivät talliin.

Korruption kitkeminen on keskeinen osa talouden modernisaatiota

Paremmin diplomaatti näkee institutionaaliset muutokset ja yritykset, joiden avulla Vietnamia pyritään viemään korruptiosta vapaaseen tulevaisuuteen.

Matkaa on, ehkä paljonkin, mutta omasta perspektiivistäni uskon, että nämä yritykset tilanteen parantamiseksi ovat vakaita ja aitoja. Kyse ei ole ainoastaan ”taivaan mandaatin” varmistamisesta, vaan myös nimenomaan modernisaation ja talouskasvun edellytyksistä.

Vietnamissa on yli 60 miljoonaa alle 35-vuotiasta, joiden tulevaisuudenuskoa ja luottamusta korruptio nakertaa työelämässä ja opintiellä.

Kunnollinen kansainvälinen liiketoimintaympäristö edellyttää korruptiosta vapaata toimintakenttää.

Vietnam säätikin vuonna 2018 uuden korruptionvastaisen lainsäädännön, jonka sisäänajoa nyt tunnustellaan. Uusi lainsäädäntö kriminalisoi muun muassa korruption yksityisten sektorin toimijoiden välillä.

Puolue rekrytoi uusia kaadereita, uutta johtajasukupolvea, seuraavan puoluekokouksen jälkeiseen aikaan. Hyvän hallinnon periaatteet ovat todellinen valintakriteeri.

Suomi tukee avoimuutta ja hyvää hallintoa

Yhteistyö Suomen ja muiden Pohjoismaiden ja Vietnamin välillä nimenomaan hyvän hallinnon ja avoimuuden kehittämiseksi onkin viime aikoina kasvanut. Pohjoismainen avoin yhteiskuntamalli ja hyvän hallinnon perinteet kiinnostavat Vietnamia.

Vietnam on myös osoittanut kiinnostusta Open Government Partnership  -yhteistyöhön. Puolue on myös alkanut soveltaa uusia virkamiesten etenemiskriteereitä, jotka edellyttävät avoimuutta sidonnaisuuksien ilmoittamisessa. Samoin kehitetään virkakiertoa, millä pyritään estämään hallintotehtävien saaminen viranhaltijan omassa syntymä- tai kasvuprovinssissa.

Vietnamissa käydään yllättävän avointa julkista keskustelua korruptiosta ja korruption yhteiskunnallisista kustannuksista.

Yksi keskustelun muoto ovat erilaiset viralliset kyselyt, mittaukset ja indeksit.

Niihin lukeutuvat muun muassa UNDP:n Public Administration Performance -indeksi (PAPI) sekä maan keskuskauppakamarin, Vietnam Chamber of Commerce and Industryn, VCCI:n eri provinssien hallintokulttuuria vertaileva Provincial Competiveness -indeksi (PCI).

Molemmat indeksit arvioivat avoimesti kansalaisten ja yritysten kohtaamaa korruptiota.

Suomen edustusto Hanoissa tekee paikallista yhteistyötä korruptiosta vapaan kansalaisyhteiskunnan ja liiketoimintaympäristön tukemiseksi Transparency International -järjestön paikallisen vietnamilaisen toimijan kanssa.  Towards Transparencyn toimintatapoihin lukeutuu muun muassa korruption vastainen nuoriso- ja kansalaiskasvatus.

Matka korruptiosta vapaaseen Vietnamiin on pitkä. On kuitenkin hienoa saada olla mukana ottamassa näitä askelia.