Liittoni Singaporen kanssa virallistui kesäkuun lopulla, kun jätin valtuuskirjeeni Singaporen presidentille. Vähän jännittävässäkin, mutta miellyttävässä tapaamisessa totesimme, että maidemme väliset suhteet ovat hyvät ja yhtäläisyyksiä on paljon. Samalla tuli todetuksi kansainvälisen järjestelmän kipuilu, joka tuo molemmille maille haasteita.
Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua…
Ensivaikutelma leijonakaupungista on vastannut ennakkokäsityksiäni.
Toiminta on päämäärätietoista ja vauhtia on. Tämä tuntuu maalta, jossa huolella suunnitellaan tulevaisuutta, ja suunnitelmia myös onnistuneesti toteutetaan. Vanhanmallisesta suunnitelmataloudesta Singapore on siis äärimmäisen kaukana.
Täällä ei kaiveta kultaa eikä porata öljyä. Luonnonvaroihin ei voi tukeutua, ja väkeäkin on vain muutama miljoona. Täällä uskotaankin koulutukseen ja inhimillisen pääoman kehittämiseen, mikä suomalaisittainkin kuulostaa toimivalta. Samalla tiedetään, että kaikki viisaus ei asu yhdessä maassa, ja oppia on haettava myös muilta. Suomen menestys koulutussektorilla on Singaporessa noteerattu vahvasti, vaikka omat tulokset eivät jää vertailuissa jälkeen kenestäkään.
Singaporessa ymmärretään, että pelkästään vanhan varaan ei voi laskea, vaan uutta on kehitettävä koko ajan. Tekoäly, 5G ja talouden muutos kokonaisuudessaan ovat isohkoja keskustelunaiheita, ja ne nähdään ennen kaikkea mahdollisuuksina. Kilpailussa uskotaan pärjättävän jatkossakin, kunhan koulutuksesta ja uudistumisesta pidetään huolta.
Paljon sinivalkoista
Singapore on monikulttuurinen ja kansainvälinen kaupunki ja monelle ulkomaiselle yritykselle myös väylä muualle Aasiaan. Sitä se on myös suomalaisyrityksille, joita on Singaporessa ilahduttavan paljon, vähintäänkin kymmeniä.
Maidemme liiketoimintakulttuureissa tuntuisi olevan paljon samaa. Ehkä juuri mutkattomuus ja pragmaattisuus ovat tekijöitä, joiden ansiosta suomalaisten ja singaporelaisten on helppo tulla juttuun keskenään. Tästä on hyvä jatkaa.