Kierrätys ei ole enää vain länsimaiden yksinoikeus. Myös Thaimaassa on käynnissä asennemuutos. Isot jätteisiin liittyvät ongelmat on tunnistettu ja niihin suhtaudutaan kansallisella tasolla erittäin vakavasti.

Suomalaisten vierailijoiden yksi useimmin toistuvia ihmetyksen aiheita Thaimaassa on kertakäyttömuovin ylenpalttinen käyttö. Katukioskista ostettu muovipulloon pakattu juoma laitetaan kassalla muovipussiin, ja muovipussin sisälle sujautetaan muovipilli – joka on pakattu muovikääreeseen.

Vielä enemmän suomalaisen otsalle kohoaa hikipisaroita kun on aika hankkiutua tyhjästä pullosta eroon. Kierrätysroskiksia ei ole olemassakaan – useimmiten roska-astioita ei ole ollenkaan. Roskat laitetaan tienposkeen, mistä joku korjailee ne pois. Tai sitten ei.

Ennen kaikki oli paremmin?

Tämä ihmettely on hyvä laittaa perspektiiviin.

Lapsuusvuosinani Suomessa kaikki jätteet pakattiin yhteen muovipussiin, joka päätyi kaatopaikalle. Tupakkaa poltettiin sisällä kodeissa, ja tupakantumpit lensivät kaduille. Muovipussi oli ”hieno” kulutustavara, kierrätyksestä ei ollut kukaan koskaan kuullutkaan.

Asennemuutos Suomessa ajoittuu minun osaltani vuoteen 1993, jolloin muutimme perheeni kanssa uuteen, vastavalmistuneeseen rivitaloasuntoon. Talon suunnittelussa oli käytetty monenlaisia moderneja ajatuksia. Energiatehokkuuden lisäksi asuinalue oli varustettu jätteenlajitteluhuoneella ja omalla kompostilla. Elävästi kaikuvat korvissani sanani, kun ymmärsin mihin olimme muuttaneet.

”Minähän en ala roskien kanssa pelleilemään…”.

Kyllä aloin. Kiltisti lajittelin minäkin parin viikon kiukuttelun jälkeen muovit yhtäälle, lasit toisaalle ja biojätteet kompostiin.

Thaimaa muutoksessa

Näen tämän saman muutoksen käynnistyvän Thaimaassa.

Saavuin Thaimaahan ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten, vuonna 2005. Tuolloin muovipussista kieltäytyminen oli täysin mahdotonta. Thaimaalainen palvelukulttuuri ei nähnyt mahdollisena jättää farangia – ulkomaalaista – kulkemaan pilkotun ananaksen kanssa ilman kahta päällekkäin olevaa muovipussia, muovihaarukkaa ja pieneen muovipussiin pakattua chilisokerisekoitusta.

Kun vuonna 2014 oleskelin jonkun aikaa Thaimaassa, oli kontrasti vieläkin räikeämpi. Länsimainen kierrätysajattelu oli jo istahtanut omaan selkärankaan todella vahvasti, ja Thaimaassa elintason kasvun myötä muovin kulutus oli noussut järjettömiin mittasuhteisiin.

Mutta nyt, vuonna 2019 on nähtävissä selkeä muutos asenteissa. Maailma ei ole vielä valmis – vielä eivät thaimaalaiset erittele biojätteitä ja vie muoviroskia jätteenkeräyspisteeseen. Mutta asioita tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla. Kun nykyään sanon kaupassa ”Mai au tung kap”, kassaneiti ei enää katso minua kummallisesti ja tunge väkisin ostoksiani kassiin, vaan usein jopa hymyilee ymmärtäväisesti ja jättää pussin antamatta. Supermarketeissa on ”bagfree-kassalinjoja”, joissa ei pakata ostoksia muovikasseihin. Joka nurkalla nököttävissä 7-Eleven-kaupoissa on kylttejä, joissa ehdotetaan, että kassia ei ole pakko ottaa.

Virallinen Thaimaa johtaa muutosta

Isommassa mittakaavassa tapahtuu myös.

Viranomaisten kehityksestä kertovissa esityksissä kierrätys, jätteenkäsittely ja puhdas energia ovat laajasti esillä. Energian tuotantoa uudistetaan jatkuvasti kestävämpään suuntaan. Jätteiden käsittelyä tehostetaan. ASEAN -alueen huippukokouksessa kesäkuussa Kaakkois-Aasian valtiot allekirjoittivat lausunnon merien muoviroskan vähentämiseksi.

Thaimaa on iso maa, ja muutos tapahtuu hitaasti. Mutta se tapahtuu.