”Näyttelijätär Emma Maembong myönsi olleensa yökerhossa… mutta vain pizzan takia” – uutisoi Malay Mail verkkosivuillaan yhteisöpalvelu Instagramissa alkunsa saaneesta kohusta.
Fatimah Rohani binti Ismail, taiteilijanimeltään Emma Maembong, aiheutti kohun julkaistuaan Instagramissa kuvan itsestään pitsan kanssa kuvatekstillä ”yummy”. Pitsa jäi sivurooliin tarkkakatseisten seuraajien tunnistaessa, että kuvaa ei ollut otettu paikkamerkityssä sijainnissa, vaan Kuala Lumpurin suurimmassa yökerhokeskittymässä Trec KL:ssä.
Emmaa kritisoitiin valehtelun lisäksi siitä, että hän ei käyttänyt huntua ja sen vuoksi pääsi myös helpommin yökerhoihin. Miljoonissa laskettavan seuraajakunnan intohimoisimmatkaan kannattajat ”Emanizers’it” eivät puolustaneet naisen oikeutta viettää aikaansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Hekin päätyivät selittämään, ettei Emma ikinä viettäisi aikaa yökerhoissa.
Nuoren naisnäyttelijän tila liikkua vaikuttaa Malesiassa varsin pieneltä, jos viaton illanvietto synnyttää näin suuren kohun.
Uusin julkinen keskustelu syntyi Emman mainostettua Instagramissa luonnontuotetta, joka lupaa palauttaa naisen neitsyyden. Julkaisun yhteyteen hän oli kirjoittanut: “Everyone has a dark history, even we humans have made mistakes and errors.” Kohua ei yllättäen aiheuttanutkaan naisen seksuaalisuuden demonisoiminen, vaan mainoksen katsottiin kannustavan esiaviolliseen seksiin.
Paranemaan päin
Malesialla pyyhkii kohtuullisen hyvin eri ihmisoikeusmittauksissa, ja uuden hallinnon myötä poliittista tahtoa naisten oikeuksien parantamiseen näyttäisi löytyvän. Pääministeri Mahathirin johdolla valmisteltu budjettiesitys sisältää muun muassa pidennyksiä äitiyslomiin ja tukia työelämään palaaville naisille. Lisäksi naisten huippu-urheiluun ollaan sijoittamassa kymmenien miljoonien eurojen edestä paikallista valuuttaa.
Vanhempainvapaista ja naisten huippu-urheilusta syntyvät keskustelut tuntuvat suomalaiseen sieraimeen pullantuoksuisen kotoisalta, mutta Malesian naisten ja lasten oikeuksien toteutumisen seuraaminen on välillä synkkää puuhaa.
Kesällä 2019 raportoitiin tapauksesta, jossa 41-vuotias mies oli nainut 11-vuotiaan thaimaalaisen muslimitytön, jonka vanhemmat työskentelevät Malesiassa. Mies sai sakkoa RM 1 800 (noin 390 €) ja lapsi palautettiin Thaimaahan. Sakot mies olisi voinut välttää anomalla paikallishallinnolta lupaa lapsiavioliittoon, kuten tänä syksynä solmitussa avioliitossa, jossa 44-vuotias mies nai 15-vuotiaan tytön.
Pääministeri Mahathir on ajanut avioiän nostoa 18:aan vuoteen. Monet osavaltiot ovat silti säilyttäneet mahdollisuuden myöntää lupa poikkeusoloissa. Samoihin aikoihin hallitus linjasi, että avioliiton sisäistä raiskausta ei kriminalisoida, koska sen todistaminen oikeudessa on haastavaa.
Naisten oikeuksien puolesta puhuminen on yhä äänekkäämpää
Kritiikki etenkin lapsiavioliittoja ja naisten ympärileikkauksia kohtaan on kasvanut. Lakimuutokset ja poliittinen tahto lämmittävät. Mieleen herää silti kysymys, että kuka puolustaisi Emma Maembomgia, vaikka lapsiavioliittoihin verrattuna kohut näyttelijän ympärillä tuntuvatkin vähäpätöisiltä.
Naisten aseman parantaminen ei tarkoita ainoastaan isojen ongelmien ratkomista. Naisten tulisi myös saada käyttää aikaansa parhaaksi katsomallaan tavalla – oli kyse sitten illasta yökerhossa tai vaikkapa kansainvälisen ilmastoliikkeen johtamisesta.