Myanmarin kouluissa on meneillään iso muutos: lapsilla on hauskaa koulussa ja he osallistuvat aktiivisesti tunnilla käytäviin keskusteluihin. Käsiä nousee innokkaasti ylös, kun opettaja pyytää vapaaehtoisia luokan eteen osallistumaan leikkimieliseen kilpailuun, jossa opettaja samalla arvioi miten hyvin oppilaat ovat sisäistäneet tunnin asiat. Luokassa on kannustava ilmapiiri ja lapset taputtavat toisilleen onnistuneen vastauksen jälkeen.

Tämä on iso käänne ulkoaopettelun kulttuurissa, jossa kriittinen ajattelu ja opetus on mielletty myös maan sisäisen turvallisuuden uhkana. Opettajat kertovat ennen tulleensa luokkaan luennoimaan, mutta eivät tienneet ymmärsivätkö tai oppivatko lapset asiaa. Nyt lapsille opetetaan kriittistä ajattelua ja kyseenalaistamaan tietolähteitä.

Opetussuunnitelmauudistus sekä oppilaslähtöisten opetusmetodien lanseeraaminen ovat osa Myanmarin opetusministeriön vastausta koulujärjestelmän päivittämiseksi nyky-yhteiskunnan tarpeisiin.

Myanmarissa on vahvat perinteet opetuksen ja lukutaidon arvostuksesta, mutta sotilasdiktatuurin aikana julkinen koulujärjestelmä pääsi pahasti rapautumaan sekä julkisten investointien puuttumisen että koulutuksen politisoitumisen takia. Opettajien arvostus romahti, samalla kun heidän palkkansa tippuivat ja heistä tehtiin propagandakoneiston välineitä.

Tytöt ja pojat sekaryhmiin portaittain

Ensimmäisen, toisen, kolmannen ja kuudennen luokan oppilaita odotti yllätys, kun kouluvuosi 2019-2020 toukokuussa alkoi. Pulpetit oli järjestelty uudelleen ryhmiin aikaisempien rivien sijaan, ja tytöt ja pojat istuivat ensimmäistä kertaa sekaryhmissä. Pöydillä odottivat uudenkarheat ja värikkäät oppikirjat.

Tasaisen ulkoa-lukuvirren sijaan opettajat esittävät avoimia kysymyksiä ja huolehtivat, että kaikki oppilaat osallistuvat tunnilla.

Muutos näkyy ja kuuluu koulun käytävillä ja sääliksi käy viereisen luokan neljännen ja viidennen luokan oppilaita, joilla muutos on edessä vasta tulevina vuosina. Heidän koulupäivänsä noudattavat edelleen vanhaa kaavaa, ja muiden iloiset äänet kantautuvat pitkälle avointen ovien ja ikkunoiden luokkahuoneista.

Uudistus toimeenpannaan portaittain ja vasta vuonna 2022 kaikki Myanmarin noin yhdeksän miljoonaa peruskoulun oppilasta käyvät koulua uuden opetussuunnitelman mukaan.

Oppilaat ovat olleet innoissaan uusista opetusmetodeista, mutta opettajilta se vaatii paljon aikaisempaa enemmän. Tunteja täytyy suunnitella, havainnollistavia opetusmateriaaleja valmistella sekä ennen kaikkea on osattava kohdata lapset oppijoina sekä kriittisinä ajattelijoina. Tämä vaatii myös asennemuutosta, jonka myötä opettajat joutuvat kohtaamaan oman tietonsa rajallisuuden.

Kaikki 360 000 opettajaa kutsuttiin vuosiloman aikana koulutukseen uusista opetusmetodeista ja -sisällöistä. Lisäksi opettajilla on käytössään uudet opettajaoppaat, jotka sisältävät yksityiskohtaisia tuntisuunnitelmia.

Harppaus uusiin opetusmetodeihin on valtava, sillä suurin osa opettajista ei ole saanut juuri mitään pedagogista koulutusta. Riskinä on, että opettajat eivät onnistu yhdistämään aineopintojen sisältöjä uusiin opetusmetodeihin, jolloin oppimistavoitteet jäävät opetusmetodien jalkoihin. Vaikka lapsilla on hauskaa, he eivät edelleenkään opi perustaitoja koulussa. Toinen iso haaste oppimistavoitteiden näkökulmasta on opetuskieli, joka valtion kouluissa on maan valtakieli burma.

Vaikka opetuslaki ja uusi opetussuunnitelma tunnistavat vähemmistökielet opetuskielinä alaluokilla, ei niiden opetuksen toimeenpano ole edennyt. Lisäksi Myanmarissa on useita rinnakkaisia etnisten ryhmien itsenäisesti pyörittämiä kouluja, jotka tarjoavat äidinkielistä opetusta vähemmistökielillä, mutta vain osa seuraa valtion opetussuunnitelmaa. Näitä kouluja arvioidaan olevan noin 1 500.

Suomi tukee opettajakoulutuksen uudistusta

Jotta tulevat opettajat olisivat paremmin valmistautuneita uusiin vaatimuksiin, myös yli 20 vuotta vanha opettajakoulutusohjelma on päivitetty. Koulutusta on pidennetty kahdesta vuodesta neljään, ja se sisältää myös erikoistumisen opintojen puolivälissä ala- tai yläkoulun opettajaksi.

Pedagogiset opinnot on tuotu osaksi käytäntöä myös muiden aineiden opettamisessa ja käytännön harjoitteluja kouluissa on lisätty koulutusohjelmaan. Paperilla kaikki näyttää valmiilta, mutta jännitystä on ilmassa: uuden opetusohjelman ensimmäinen lukukausi alkaa opettajakoulutuslaitoksissa ensi viikolla.

Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroilla opettajakoulutuksen uudistusta yhdessä UNESCOn, Australian ja Ison-Britannian kanssa. Oppimateriaalien lisäksi noin 2 000 opettajakouluttajaa on saanut koulutusta uuden ohjelman toteutuksessa.

Vieraillessani koulutuksissa innostus on ollut käsin kosketeltavaa. Opettajat ovat tehneet ensimmäistä kertaa ryhmätöitä yhdessä ja harjoitelleet osallistavien koulutöiden arvioimista sekä itsearviointia omista opetustaidoistaan.

Ryhmissä on mietitty tapoja inklusiivisen ja tasa-arvoisen koulutuksen viemiseen luokkahuoneisiin sekä uuden teknologian hyödyntämiseen opetuksen välineenä.

Luonnollisesti kaikki eivät ole yhtä innoissaan. Jotta opettajakoulutusohjelmaan on saatu lisää tilaa pedagogisille opinnoille, jostain on pitänyt myös karsia.

Oppiaineiden sisällöissä vaativuustasoa on laskettu, sillä peruskoulun opettajien ei tarvitse edetä yksittäisissä aineissa yliopistotason sisältöihin. Monet aineopettajakouluttajat ovat kuitenkin kokeneet tämän valitettavana muutoksena ja oppiaineen arvostuksen väheksymisenä.

Opettajakouluttajien motivaation ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä onnistumisen avaimista opettajakoulutuksen muutoksessa. Tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä: Yhdessä koulutuksessa musiikin opettajat sävelsivät oodin uudelle opetussuunnitelmalle ja toisessa syntyi rap-versio koulutuksen tuloksista.