Pohjoismaat korostavat mielellään erojaan, mutta kaukaa katsottuna ne näyttävät samankaltaisilta.
”I love Finnish architecture – I was in Oslo last week!”
Indonesialaisen kiinteistömogulin sydämellinen lausahdus kiteytti kauniisti, miksi Pohjoismaat hyötyvät toisistaan kaukomarkkinoilla. Kun kaukaa katsoo, muistutamme toisiamme, mutta samalla kasvamme isommiksi.
Me myös painotamme samoja asioita.
Täkäläinen lehti haastatteli Pohjoismaiden Indonesian-suurlähettiläitä erikseen, teemanaan vihreä talous. Luin uutena tulokkaana kollegojen viestit tarkkaan. Ne olivat lähes koomisuuteen saakka samankaltaisia.
Jos lehdelle olisi sattunut taittomoka, ja olisin vahingossa pönöttänyt kuvallani Norjan suurlähettilään vastauksissa, tuskin kukaan olisi huomannut eroa; ehkä paria öljy- ja kalastusviittausta lukuun ottamatta. Kaikki korostimme maidemme merkitystä maailman johtavina kiertotalouden, uusiutuvan energian ja muun kestävän taloudenhoidon pioneereina ja airueina.
Yhteinen kansallispäiväjuhla
Yhteistyön näkyvimmäksi ilmentymäksi Jakartassa on noussut yhteinen kansallispäivän vietto. Nyt oli jo neljäs kerta. Tuhatpäinen yleisö maisteli karjalanpiirakoita, smörrebrödejä ja sillilajitelmia lokakuussa. Ajankohdan valinnasta kuului kevyttä kenttämarmatusta parilta suomalaiselta, mutta valtaosa näytti tyytyväisiltä.
Mediakate onnistui hyvin: kaksi yhteistä tv-haastattelua ja useita lehtijuttuja, joissa yhteiset arvot nostettiin ykkösteemaksi. Maailma on mennyt sellaiseen asentoon, että avoin talous, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävä tulonjako kuulostavat radikaaleilta.
Entä ne erot?
Jos niitä ei olisi, eikö kannattaisi pistää kioski kiinni ja jättää naapurimaat pohjoismaisia viestejä höpöttämään?
Talous perustelee oman edustautumisen
Omat painotukset syntyvät kotimaisten yritysten tarpeiden ymmärtämisestä. Indonesian markkinoilla on 260 miljoonaa ihmistä, voimistuva keskiluokka ja viiden prosentin kasvunäkymä pitkälle tulevaisuuteen.
Suomen tarjonta linkittyy hyvin täkäläiseen kysyntään.
Täällä tarvitaan lisää energiaa, tietoverkkoja, satamia, sujuvampaa rahdinkäsittelyä, resurssitehokkuutta, puhtaampaa juomavettä ja järkevämpää jätehuoltoa. Myös puhtaampaan ilmaan pitäisi pyrkiä. Pääkaupungin autoton sunnuntai tarjoaa vain hetken helpotuksen.
Supersomettajien maassa vain viisi prosenttia kaupasta käydään verkossa, joten myös sähköisille ratkaisuille on tilausta.
Markkinoilla jo olevien suomalaisyritysten auttaminen ja uusien mukaan innostaminen ankkuroi sen kansallisen edun, minkä vuoksi omia edustajia kannattaa tänne lähettää heiluttamaan Suomen lippua yhtenä Pohjoismaana.