Osa Vietnamin viehätystä ovat maan monet samanaikaiset kerrokset ja näkökulmat. Yksi niistä on, että Vietnam on yksi maailman harvoista toimivista kansandemokratioista. Samanaikaisesti suunnitelmataloutta ja yksipuoluejärjestelmää kuorruttaa toimiva ja tehokas markkinatalous ja avoin ulkomaankauppa. Viimeisessä blogissani Vietnamista yritän avata puolueen roolia ja merkitystä Vietnamissa.
Tämä on viimeinen blogini Suomen suurlähettiläänä Hanoissa, Vietnamissa.
Jätän Vietnamin haikeana ja ihastuneena, neljä upeaa vuotta hurahti hetkessä.
Päätin tässä viimeisessä blogissa käsitellä, ehkä hiukan kevyemmin, mutta asiat edellä kommunistisen puolueen roolia ja asemaa Vietnamissa, joka on yksi maailman harvoista sosialistisista kansandemokratioista. Miksi tämä aihe? Se on yritys ymmärtää ja jäsentää nykypäivän Vietnamia.
Avaan muutaman näkökulman siihen miten ulkomaisena diplomaattina näin puolueen roolin Vietnamissa. Kyse ei ole ulkoilmamuseosta, vaan keskeisestä osasta vietnamilaisen yhteiskunnan arkea ja maan hallinnon legitimiteettiä.
Lisäksi puolue on keskeinen osa yhtenäisen ja yhdistyneen Vietnamin kansallista narratiivia. Ilman 90 vuotta sitten Hong Kongissa perustettua VKP:n johtamaa voittoa 1975 päättyneessä Vietnamin sodassa ei olisi yhtenäistä kansallisvaltio Vietnamia. Merkkivuosi @50 on pian edessä.
Sanotaan, että Vietnamissa on kaksi kysymystä ylitse muiden. Molemmat kohdistuvat VKP:n rooliin.
Mikä on Vietnamin ja Kiinan suhde? Miten sujuu ja toimii ainutlaatuinen vietnamilainen yhteiskunnallinen kokeilu kommunistisen puolueen johtaman sosialistisen yhteiskunnan ja avoimen, kansainvälisesti orientoituneen vapaan talouden ja markkinajärjestelmän välillä?
Lyhyt vastaus on enemmän kuin eilen ja hyvin. Jopa hämmästyttävän hyvin. Ehkä Vietnam on ainoa maa maailmassa, jossa Marxin, Engelsin ja Leninin nimissä käynnistetty historiallinen kokeilu onnistui. Ho Chi Minh antoi sille kansalliset, nationalistiset kasvot ja otti ratkaisevalla tavalla etäisyyttä niin Moskovaan kuin Pekingiin. Vietnamin taloudellisen avautumisen politiikka Doi Moi muutti maan lyhyessä ajassa yhdestä Aasian köyhemmistä maista yhdeksi vakauden ja taloudellisen menestyksen linnakkeista Aasiassa.
Puoluetta ja valtiota ei asiallisesti voi erottaa toisistaan Vietnamissa. Maan perustuslaki määrittelee puolueen johtavan aseman. Vietnamissa ei ole Montesquelaista vallan kolmijakoa, vaan kaikki yhteiskunnallinen valta; lainsäädäntö, toimeenpano, tuomiovalta hakee oikeutuksensa puolueelta. Tämä koskee koko yhteiskunnan rakennetta alimmalta paikallistasolta valtion johtoon. Puolue on kaaderipuolue, jäseniä on noin 5-10 % aikuisista kansalaisista. Tärkein päättävä elin on viiden vuoden välein pidettävä puoluekokous, joka viimeksi kokoontui tämän vuoden keväällä. Kun yrittää ymmärtää puolueen asemaa yhteiskunnassa yksipuoluemaassa näkee hyvin, miten läheinen Vietnamin yhteiskunta on suurin pensselinvedoin Kiinan kanssa, ja miten molemmilla on sama historiallinen lähtökohta Pietarissa 1917. Mutta tärkeitä erojakin on, niistä alempana.
Kun saavuin Vietnamiin 2017 hyvän diplomaattisen tavan mukaan ensimmäisiä tapaamiani oli diplomaattikunnan vanhin, yli 20 vuotta Hanoissa palvellut Venezuelan suurlähettiläs.
Muistan hyvin, miten hän selosti minulle Vietnamin yhteiskunnan rakennetta ja puolueen roolia.
Puolueella on kolme tehtävää ylitse muiden; se nimittää, se valvoo ja tarkastaa ja se määrittää suuret yhteiskunnalliset linjat.
Hallituksen tehtävä on toimeenpano näillä tavoitteilla ja reunaehdoilla. Vietnamilaisen yhteiskunnan pääpilarit, neljä voimakeskusta, ovat puolue, kansanedustuslaitos, presidentti-instituutio ja maan hallitus, valtioneuvosto.
Usein katsotaan, että viides, yhtä tärkeä pilari on kansanrintamaorganisaatio – Fatherland’s Front, joka kokoaa yhden sateenvarjon alle auktorisoidun ammattiyhdistysliikkeen, nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ja kulttuuri toimijat. Vastaava kansalaisyhteiskunnan valvottu järjestäytyminen on suomalaisille hyvin tuttu Neuvostoliiton ajalta. Kansanrintama myös käytännössä nimittää kansaedustuslaitoksen jäsenet.
VKP ja valtio ovat kuin DNA – rihma, täydellisesti toisiinsa kiertyneitä, yhteiskunnan jokaisella tasolla. Toimihenkilöt vaihtavat joustavasti puoluetehtävistä julkiseen hallintoon ja päinvastoin. Viisivuotissykli linjaa taloutta ja keskeisiä päätöksiä, myös investointipäätöksiä ja viisivuotissuunnitelmaa vastaan toimiminen tuskin onnistuisi. Uusi sykli alkoi nyt 2021 ja seuraava kansankongressi, parlamentti, aloitti työnsä 20.7.2021.
Kiinasta Vietnamin puoluerakenne erottuu sillä, että maassa on VKP:n johtoasemasta huolimatta tasapaino pilareiden välillä. Lisäksi Vietnamissa hyvin tiukasti ei ole henkilökulttia. Viimeksi 2021 keväällä Vietnamissa toteutettiin täysin ongelmitta ja ilman merkittäviä sisäisiä jännitteitä koko yhteiskunnan kattava valtarotaatio, joka on parhaita kansainvälisiäkin merkkejä järjestelmän kypsyydestä ja tasapainosta. Pilareiden tasapaino voi ruokkia byrokratiaa ja hidastaa päätöksentekoa, mutta se on onnistunut varmistus vallan keskittymistä vastaan.
Entä sitten? What’s in it for Finland? Miksi kirjoittaa blogi Vietnamin Kommunistisesta Puolueesta Vietnamissa?
Urho Kekkosen Suomen yhteiskunnalliseen jatkuvuuteen viittaavin tunnetuin sanoin – vaikka koko muu maailma muuttuisi, tulee Vietnam säilyttämään omantakeisen yhteiskuntajärjestelmänsä. Jopa ASEAN-alueella Vietnam on maltillisen ja vakaan kehityksen ja talouskehityksen onnistumistarina. Taloudellinen modernisaatio tulee etenemään ja syvenemään ja Vietnam integroituu entisestäänkin vapaaseen ja sääntöpohjaiseen kansainväliseen vaihdantaan. Maan elintaso nousee kohisten, se keskiluokkaistuu ja kaupungistuu. Mutta mysteeri sosialistisen kansandemokratian ja yksipuoluemallin ja vapaan kasvavan markkinatalouden välillä tulee jatkumaan ja puolue tulee säilymään sen keskiössä.
On myös Suomessa hyödyllistä ajoittain pysähtyä miettimään Vietnamilaisen yhteiskunnan rakennetta ja kommunistisen puolueen kansainvälisestikin ainutlaatuista roolia. On helpompi asioida maan kanssa, jos onnistuu ymmärtämään sen hallinnon lähtökohtia ja reunaehtoja.
VKP:n roolin ymmärtäminen auttaa myös Kiinan ja Vietnamin herkän, mutta tiivistyvän suhteen oivaltamisessa.
Kuvat: Kari Kahiluoto