Viime vuosina Singaporessa on herätty keskustelemaan kestävästä kehityksestä erityisesti ympäristön ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Singaporessa esiteltiin vuoden 2021 alussa kestävän kehityksen toimintasuunnitelma Singapore GreenPlan 2030, jolla tuetaan vihreää siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja hillitään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kyseessä on aiempien aloitteiden päälle rakentava kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka Singaporelle tyypilliseen whole-of-nation-lähestymistapaan yhdistää useat eri ministeriöt ja toimialat yhteisten laajojen tavoitteiden alle. Vuoteen 2030 ulottuvassa kestävän kehityksen visiossa on useita eri tavoitteita, jotka liittyvät eri aihepiireihin kuten kaupunkiympäristöön, ihmisten toimintaan, energiantuotantoon, vihreään talouteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Singapore tarjoaa toimintaohjelman puitteissa monia mielenkiintoisia aloitteita ja mahdollisuuksia yhteistyöhön niin suomalaisille yrityksille kuin korkeakouluille. Singaporea kiinnostaa vahvasti pohjoismainen kiertotalousosaaminen, jossa Suomi on yksi edelläkävijöistä.

Singapore 2030: Enemmän vihreää kaupunkiympäristöä ja ympäristötietoisempia asukkaita

Singaporesta ollaan rakentamassa entistä vihreämpää kaupunkia, jossa rakentaminen on energiatehokasta ja jokainen asuu kymmenen minuutin kävelymatkan päässä puistosta. Pyörätie- ja metroverkostoa laajennetaan, ja sähköautoilua sekä julkisen liikenteen käyttöä tuetaan vahvasti erilaisilla aloitteilla.

Myös kansalaisten ympäristötietoisuutta halutaan kasvattaa: kouluissa lisätään ympäristökasvatusta ja kannustetaan kestäviin valintoihin. Koulujen päästöjä on tarkoitus vähentää ja muuttaa viidennes niistä täysin hiilineutraaleiksi. Myös asukaskohtaista jätteen määrää ja vedenkulutusta halutaan vähentää.

Ympäristökasvatukselle onkin tarvetta, sillä keskiverto singaporelainen on vielä vahvasti kertakäyttökulttuuriin kasvanut. Ekologinen kasvissyönti tai kierrätystavat eivät ole vielä rantautuneet Singaporeen samassa laajuudessa kuin Suomeen, mutta kasvavaa kiinnostusta on huomattavissa. Esimerkiksi pohjoismainen pullonpalautusjärjestelmä on ollut kokeilussa ja tulee laajempaan käyttöön vuoden 2023 alussa. Koulutusinnovaatioilla ja kuluttajille suunnatuille kampanjoille on kiinnostusta, ja kestävä kuluttaminen voisi tuoda yhteen suomalaisia ja singaporelaisia korkeakouluopiskelijoita erilaisten projektien tai laajempien tutkintokokonaisuuksien muodossa.

Singapore 2030: Vihreän talouden keskus

Energiantuotannossa ja –tuonnissa halutaan suosia entistä enemmän uusiutuvia vaihtoehtoja. Aurinkovoimaloita rakennetaan lisää, mutta myös muut vaihtoehdot kuten maakaasu ja vetyvoima kiinnostavat ja niiden tutkimukseen ohjataan resursseja. Infrastruktuuria halutaan muuttaa energiatehokkaammaksi ja älykkäämmäksi: esimerkiksi uudesta Tengahin kaupunginosasta ollaan kaavailemassa vihreää älykaupunginosaa, jossa autot kulkevat maan alla ja jokainen koti on varustettu yksilöllisillä smart city-ratkaisuilla.

Singaporesta ollaan myös vauhdilla tekemässä Aasian vihreän talouden ja päästökaupan keskusta. Paikallisia yrityksiä autetaan kehittämään uusia ”vihreitä” työpaikkoja ja kestäviä investointeja suositaan uusilla vihreillä joukkovelkakirjoilla. Kestävä kehitys nähdään siis myös entistä vahvemmin kannattavana liiketoimintana, jota halutaan lisätä.

Kaikista hyvistä aloitteista huolimatta Singapore myös tunnustaa ilmastonmuutoksen haitat ja pyrkii suunnitelmissaan sopeutumaan muuttuvaan maailmaan. Tulvakestävyyttä lisätään parantamalla valumavesiverkostoa ja tekemällä valmiit suunnitelmat suojarakenteista merenpinnan nousun varalta. Ruokaomavaraisuutta halutaan kasvattaa mm. erilaisilla lab-to-table-ratkaisuilla ja ruokatuotannon innovaatioilla, joiden tutkimusta rahoitetaan mielellään.

Kaiken kaikkiaan Singaporen suunnitelmat ovat askel oikeaan suuntaan, ja selkeä osoitus siitä, että maalla on paljon hävittävää ilmastonmuutoksessa. Globaali kestävyyskriisi on otettu tosissaan ja sen eteen on päätetty toimia. Kaakkois-Aasiassa kestävän kehityksen haasteita riittää ratkottavaksi, ja tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteisen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kirjoittaja Taiju Marttila on EDUFI-harjoittelija TFK-verkostossa Singaporessa.