Myanmarissa on yleisvaalit marraskuussa, mikäli pahentunut covid-tilanne ei vielä pakota lykkäämään niitä. Aung San Suu Kyin puolue NLD sai murskavoiton vuonna 2015, ja nyt 5 vuoden jälkeen vaalien suurin kysymys on miten suosio kestää.
Vuonna 2015 NLD:n (National League for Democracy) kannattajat ottivat asevoimien ja niitä lähellä olevan entisen valtapuolueen USDP:n hämmästykseksi murskavoiton, noin 85 % vaaleilla valituista paikoista parlamentissa. Euforia entisen oppositiopuolue NLD:n kannattajien joukossa oli valtava ja odotukset tulevista muutoksista suuria. Parannusta odotettiin niin taloudessa, maan demokratiakehityksessä kuin 70 vuotta jatkuneen sisällissodan lopettamisessa ja ihmisoikeuksien parantumisessa.
Vaikka talouskasvu on ollut yli 6 % vuodessa, nyt koronan vaikutuksesta se on vain 0,5 %. Demokratiakehitys on ollut hyvin vähäistä, ja rauhanprosessi on takkuillut. Myöskään ihmisoikeudet eivät ole parantuneet. Länsimaiden silmissä Aung San Suu Kyi on ollut pettymys, etenkin hänen toimimattomuutensa rohingakriisissä.
Vaalikampanjointi alkoi virallisesti pari viikkoa sitten, ja kun katsoo Yangonin kaduille, punaisia NLD:n paitoja näkyy hyvin monien päällä, takseja koristavat NLD:n tunnukset ja Aung San Suu Kyin kuvat ja myös yksityisautoissa hulmuavat NLD:n liput (varsinainen puolueiden toteuttama kampanjointi kaduilla ei nyt ole mahdollista covid-tilanteen takia). Muiden puolueiden tunnuksia ei täällä Myanmarin sydänmailla käytännössä näy; Aung San Suu Kyi on edelleen monille maan äiti.
Reuna-alueiden vuoristoissa tilanne saattaa olla toinen. Niillä vähemmistöjen etnisperustaiset puolueet ovat yrittäneet koota voimansa voittaakseen parlamenttipaikkoja. Yhdistyneinä niillä on suuremmat mahdollisuudet, mutta voi olla, että odotukset on silti yliviritetty.
Joillakin alueilla vaaleja ei ehkä järjestetä konfliktien ja covid-tilanteen takia. Tämä vaara on erityisesti useilla etnisten vähemmistöjen alueilla. Uudet maanlaajuiset puolueet voivat saada joitakin paikkoja; USDP:n kannatuksessa ei odoteta kovin isoja muutoksia.
Koska 25% paikoista kuuluu perustuslain mukaan asevoimille, NLD tarvitsee parlamenttipaikkojen enemmistöön vähintään 67% vaaleilla valituista paikoista. Mahdollinen tulos on myös se, että NLD muodostaisi hallituksen joidenkin pienten puolueiden kanssa (tosin kolme ministerin paikkaa kuuluu perustuslain mukaan joka tapauksessa asevoimille). Kaikissa vaihtoehdoissa armeijan vahva valta säilyy, ja siirtyminen siviilihallintoon on edelleen puolitiessä.