Singapore – tuutorikeskusten luvattu maa

Pienen kaupunkivaltion panostaminen maailmanluokan koulutukseen on helposti nähtävissä niin katukuvassa kuin paikallisessa mediassakin. Tuutorikeskukset eli Tuition Centret muodostavat merkittävän bisneksen maassa, jonka ainoa luonnonvara ovat sen kansalaiset.

Luonnonvarana kansalaiset

Toukokuun alussa, lukukauden viimeiset tentit tehtyäni suuntasin puolen vuoden mittaiseen työharjoitteluun Suomen suurlähetystöön, Singaporeen. Uudessa kulttuurissa riitti ihmeteltävää ensimmäisten viikkojen ajan aina aamusta iltaan. Jo ensimmäisillä työmatkoilla huomioni kiinnittyi kadun reunustoja koristaviin lukuisiin ”Tuition Centre” -kyltteihin. Toinen toistaan vetoavammat mainokset värittivät myös United Square -ostoskeskuksen seiniä, jonka toimistosiivessä suurlähetystö sijaitsee. Iltapäivisin ja viikonloppuisin ostoskeskuksen käytävät täyttyivät lapsista, joita vanhemmat saattoivat Tuition Centreihin lisäoppia hakemaan. Pian selvisikin, että työskentelen tunnetussa The Kids Learning Mallissa.

Koulutuksen merkitys Singaporessa konkretisoitui minulle muutamassa päivässä; paikallisessa mediassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat lähes päivittäin esillä tavalla tai toisella. Asuinhan nyt ”Little Red Dotissa”, kaupunkivaltiossa, jonka ainoa luonnonvara ovat sen kansalaiset, ja siksi erityisesti oppimiseen ja opiskeluun panostetaan.

Katukuvaa & United Square – the kids learning mall, jonka toimistosiivessä suurlähetystö sijaitsee Kuva: Anna-Kaisa Tuomola

Miljoonabisnes

Ymmärrettyäni tuutorikeskusten olevan vahvasti osa paikallista kulttuuria, päätin ottaa asiasta selvää tarkemmin. Tuition Centret ovat yksityisiä, koulujen opetussuunnitelmaa tukevaa opetusta tarjoavia keskuksia, jotka muodostavat valtavan bisneksen Singaporessa. Täällä, kuten monessa muussakin Aasian maassa, vanhemmat kuluttavat vuosittain lastensa koulutukseen lähes tuplaten kansainväliseen keskiarvoon verrattuna. Vanhemmat haluavat tarjota lapsilleen mahdollisimman varman tulevaisuuden panostamalla koulutukseen jo pienestä pitäen. Tuutorointi onkin suosittua kaikenikäisten lasten keskuudessa; akateemisuuteen valmentautuminen aloitetaan jo alle kouluikäisestä alkaen.

Brain Development Centret singaporelaisten suosiossa vauvasta vaariin
Kuva: Anna-Kaisa Tuomola

Alun perin tuutorikeskusten ideana oli tarjota koulussa heikommin pärjääville lapsille tukiopetusta haastavissa aineissa. Nykyään kuitenkin yli puolet kouluikäisistä jatkaa koulupäiväänsä tuutorikeskuksissa useampana päivänä viikossa. Heikommin suoriutuvat saavat tukiopetusta, paremmin pärjääville tarjotaan lisähaasteita. Syitä tuutorikeskusten suosiolle on useita. Monet uskovat yksityisen lisäopetuksen olevan välttämätöntä parhaan osaamisen saavuttamiseksi, eikä kouluopetukseen yksinään luoteta. Menestyminen valtakunnallisissa loppukokeissa ratkaisee tulevan opiskelupaikan, joten kokeisiin kaivataan lisäpreppausta. Kilpailu opiskelupaikoista parhaissa kouluissa on kovaa, eikä yksityisopetuksen ulkopuolelle uskalleta jättäytyä heikomman koulumenestyksen pelossa. ”Koska muut, niin mekin”, on yleinen syy tutorointiin monien perheiden kohdalla.

The Learning Lab -tuutorikeskuksen tarjontaa
Kuva: Anna-Kaisa Tuomola

Muutoksen tuulia

Suomessa tammikuussa vieraillut Singaporen opetusministeri Ong Ye Kung on hiljattain nostanut esiin erityisesti opiskelijoihin kohdistuvat paineet. Suuri työmäärä, akateemisuuden korostuminen ja loppukokeisiin nojaava järjestelmä lisäävät opiskelijoiden kokemaa stressiä. Singapore pyrkii kehittämään koulutusjärjestelmää joustavammaksi ja sallivammaksi. Tavoitteena on muun muassa soveltuvuustestien yhdistäminen ylemmän koulutustason oppilaitosten valintakoeperusteisiin. Myös luopumista perinteisistä peruskoulun loppukokeista kaavaillaan. Muutos ei kuitenkaan tule tapahtumaan helposti, sillä vahvasti akateemisuuteen ja arvosanoihin perustuva koulutuskulttuuri on tiukasti juurtunut singaporelaiseen ajatteluun.

Riittäisikö vähempikin?

Alkukesästä vierailin Singaporen Korean kansainvälisessä koulussa kertomassa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja opiskelukokemuksistani Suomessa. Opiskelijat kertoivat yleisesti vallitsevasta näkemyksestä tuutorikeskusten välttämättömyydestä. Oppilaat olivat tottuneita ilta- ja viikonloppuopiskeluun ja vähäiseen vapaa-aikaan. Kertoessani nuorille, että Suomessa vastaavia tuutorikeskuksia ei ole oikeastaan ollenkaan, olivat opiskelijat hämmästyneitä kuulemastaan. Miten voi olla mahdollista, että niin paljon vähemmällä opiskelulla Suomi sijoittuu kansainvälisissä koulutusvertailuissa aina kärkimaiden joukkoon? Vastaavaa hämmästelyä kohtasin poiketessani yhdessä työpaikkani vieressä sijaitsevassa tuutorikeskuksessa, jonka ohi päivittäin kuljen.

Voiko suomalainen opetus olla todella niin laadukasta, että vähempikin riittää? Joskus vähemmän voi olla enemmän.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää Singaporesta!

Anna-Kaisa Tuomola

Kirjoittaja on kansainvälisen kaupan opintojen loppupuolella oleva ammattikorkeakouluopiskelija ja suorittaa 6 kk työharjoitteluaan Suomen suurlähetystössä Singaporessa.