Trooppista Singaporea koetellut kylmä kausi tammikuun puolessavälissä sattui sopivasti allekirjoittaneen korkeakouluharjoittelun alkumetreille. Koko saarivaltio kuhisi ja kauhisteli vallinnutta koleutta ja suoraviivaisimmat henkilöt vetivät reippaita johtopäätöksiä ilmastonmuutoksen aiheuttamista mullistuksista.
Kylmä, kylmempi, Singapore?
Luihin ja ytimiin pureutuva kylmyys kesti noin viikon verran – tavanomaisesti trooppisessa auringossa paistatteleva Singapore kohtasi hyytävimmän ajanjaksonsa yli vuosikymmeneen ja sai paikallisväestön kaivamaan talvikerrastot kaappiensa perältä. Alimmat mitatut lämpötilat jäivät ennätyksellisesti 21 celsiusasteeseen ja ajoittain sade ei antanut armoa.
Maan sijainnin ja normaalisti hikipisaroita synnyttävät lämpötilat huomioon ottaen sää Singaporessa oli poikkeuksellisen kylmä ja kolea. Astemittarin osoittamat alhaiset lukemat irrottivat somekansan kielenkannat. Singaporesta maalailtiin seuraavaa talviolympialaisten järjestäjää ja meemitehtailijat tuottivat kuvia Singaporea symboloivasta Merlion- patsaasta uppoutuneena syvään lumihankeen Game of Thronesista inspiroitunein ”Winter is coming”- sitaatein varusteltuna.
Kylmästä lämpimään
Kylmyyteen tottuneena minun oli helppo hymyillä, mutta Singaporessa äärilämpötilat herättivät huolta. Oliko kyseessä paljon puhutun ilmastonmuutoksen esiinmarssi? Viisaimmat valistivat muita mediassa siitä, että ilmasto käsitteenä tarkoittaa laajan alueen säätä ja siinä tapahtuvia muutoksia pitkän ajan kuluessa, sää puolestaan on vain tilannekohtainen olotila. Näin ollen yksittäisestä kylmästä ajanjaksosta ei voi vetää sen suurempia johtopäätöksiä.
Se kuitenkin on varmaa, että mikäli matka nykyisellä polulla jatkuu ja ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa ei saada tehtyä reipasta ryhtiliikettä, tulevat epävakaat sääolosuhteet ravisuttamaan Singaporea jatkossakin, entistä tiheämpään tahtiin.
Tropiikin lämpö voi pahimmillaan muuttua sietämättömäksi paahteeksi ja kylmät kaudet voivat tiputtaa lämpötilan Singaporessa maagisen 21 celsiusasteen alapuolelle, puhumattakaan ennustamattomissa olevista erityisen kuivista tai sateisista kausista. Mutta miten Singapore voi vaikuttaa kohtaloonsa?
2018 – vuosi ilmastonmuutosta vastaan
Pikkuruisen Singaporen päästöt ovat vähäisiä globaalilla tasolla, vain prosentin murto-osa maailmanlaajuisesti mitatuista päästöistä. Singaporessa päästöt asukasta kohden ovat kuitenkin korkealla tasolla. International Energy Agency listaa vuosittain valtioita sen mukaan, mikä niiden päästömäärä on asukasta kohden. Vuonna 2015 Singapore oli sijalla 26 kaikkiaan 142:n valtion listauksessa.
Sijoittuminen ei varsinaisesti ole imarteleva Singaporen kannalta ja ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu on ollut Singaporessa pitkään lapsenkengissä. Vuosi 2018 onkin julistettu Singaporen Climate Action Yeariksi.
Nähtäväksi jää, saadaanko teemavuodella ja ekologisten aloitteiden laatimisella inspiroitua yksityishenkilöitä ja yrityksiä tarttumaan toden teolla vihreisiin valintoihin. Hiilijalanjäljen pienentäminen oli agendalla myös helmikuussa julkaistussa budjetissa, jossa määriteltiin ensi vuodesta alkaen teollisuutta koskeva uusi hiilidioksidivero (viisi dollaria tonnilta kasvihuonekaasupäästöjä).
Hiljaa hyvä tulee
Aurinkoiset säät ja tätäkin suomineitoa hellivät trooppiset lämpötilat ovat jo aikoja sitten palanneet takaisin Singaporeen hetkellisen tammikuisen hämmennyksen jälkeen. Kylmä kausi Singaporessa oli hyvä muistutus itse kullekin – mikäli laajempaa ilmaston tilaa ei oteta tosissaan huomioon, tulevat ääriolosuhteet yllättämään tavallisen tallaajan yhä uudelleen, yhä useammin.
Singapore ei ole ilmastopolitiikan edelläkävijä, mutta muutos kohti parempaa tapahtuu askel askeleelta.
Eeva Kallas
Kirjoittaja on Kaakkois-Aasiaan rakastunut viittä vaille valmis yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on viettänyt kevätkuukaudet korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Singaporessa.