Thaimaassa on enemmän naisia yritysten johtoportaassa kuin esimerkiksi useassa läntisen Euroopan maassa. Mutta monessa muussa kysymyksessä, kuten naisten poliittisessa osallistumisessa, asetelma on selkeästi toisinpäin. Naistenpäivän aattona joukko Thammasatin yliopiston opiskelijoita, tutkijoita ja yliopisto-opettajia kerääntyi Bangkokissa keskustelemaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja kuulemaan Suomen kokemuksista näiden asioiden edistämisessä.

–Suomalaisena diplomaattina sukupuolten välinen tasa-arvo on syvällä niin DNA:ssani kuin työssänikin, Suomen Thaimaan suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven aloittaa puheensa Thammasatin yliopistolla Bangkokissa. Suomen suurlähetystö on järjestänyt tilaisuuden yhteistyössä Thammasatin kanssa naistenpäivän kunniaksi.

Thammasatin yliopistolla on tärkeä rooli Thaimaan poliittisessa historiassa. Sen kampuksella on aikoinaan puolustettu demokratiaa ja sananvapautta ja kuoltu näiden puolesta. Nyt olemme tulleet tänne keskustelemaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä Kaakkois-Aasiassa.

Professori Siriwan Suebnukarn ja varadekaani Jiraporn Phornprapha kertovat sukupuolten välisen tasa-arvon haasteista Thaimaassa. Niitä ovat esimerkiksi sukupuolittunut väkivalta ja naisten vähäinen edustus politiikassa. Naisten hallussa on vain viisi prosenttia paikoista Thaimaan lakia säätävässä elimessä. Näiden globaalien haasteiden ratkominen on tärkeä osa myös Suomen ulkopolitiikkaa.

Koulutuksen suhteen tilanne on tasa-arvoisempi, joskaan ei vielä ihanteellinen. Maailman talousfoorumin Global Gender Gap –indeksin mukaan tasa-arvokuilu on Thaimaassa saatu kouluunpääsyn osalta kurottua umpeen 96 prosenttisesti. Nykyään Thaimaassa myös reilu puolet yliopisto-opiskelijoista on naisia.

Tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka antoi kaikille miehille ja naisille täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Thaimaassa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1932. YK juhlistaa tänä vuonna ihmisoikeusjulistuksen 70-vuotisjuhlavuotta. Miksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten osallistuminen sitten on niin tärkeää?

­­­­Kyse on perustavaa laatua olevista ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus korostaa, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.

– Inhimillinen pääoma on arvokkain voimavaramme, suurlähettiläs jatkaa. – Useat tutkimukset osoittavat, että tasa-arvoon panostaminen korreloi suoraan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen kanssa.

Global Gender Gap –indeksin mukaan Thaimaa on sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen maailmassa sijalla 75. Suomi on indeksin mukaan maailmantilastoissa sijalla kolme.

Lisäksi Kaakkois-Aasian yhdentoista valtion välillä on eroavaisuuksia tasa-arvotilanteen suhteen. Esimerkiksi Thaimaassa miehet tienaavat nelisen prosenttia enemmän kuin naiset, kun taas Singaporessa ero on lähemmäs 30 prosenttia.

Nykyään vajaalla 70 prosentilla Aasia-Tyynenmeren yrityksistä on naisia hallituksessa. Grant Thorntonin  selvityksen mukaan vuonna 2017 ASEAN-alueen valtioissa naisia oli johtoportaassa 36 prosenttia. EU-alueella vastaava luku on 26 prosenttia, ja maailman kehittyneistä valtioista esimerkiksi Japanissa luku on vain seitsemän prosenttia. Asia Societyn mukaan Kaakkois-Aasian naisilla onkin suhteellisen hyvä asema verrattuna esimerkiksi naisten asemaan Itä- ja Etelä-Aasiassa. Talousjohtajan paikoista naisten hallussa on Thaimassa 34 prosenttia, ja toimitusjohtajista naisia on jopa 40 prosenttia.

Tasa-arvotyö vaatii aktiivisempaa osallistumista miehiltä myös Kaakkois-Aasiassa

Eräs opiskelija yleisössä tietää presidentti Tarja Halosen aktiivisen tasa-arvotyön. Voiko patriarkaalinen yhteiskunta todella muuttua, yleisöstä kysytään.

Totta kai voi, muutokseen on uskottava. – Suomessa tasa-arvo on paitsi rohkeiden naisten, myös edistyksellisten miesten ansiota. Usein etenkin nuoret ovat muutosagentteja, ja avainasemassa tasa-arvoisten yhteiskuntien luomisessa kaikkialla maailmassa, suurlähettiläs vastaa.

Myös Thammasatin yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan viesti on selkeä: on tärkeä saada myös pojat ja miehet nykyistä aktiivisemmin osaksi tasa-arvotyötä niin Thaimaassa, Kaakkois-Aasiassa kuin ympäri maailman ylipäänsä.

Linkit:

Global Gender Gap: http://www3.weforum.org/docs/WEF_GGGR_2017.pdf

Grant Thronton: https://www.grantthornton.global/globalassets/1.-member-firms/global/insights/article-pdfs/2017/grant-thornton_women-in-business_2017-report.pdf

Asia Society: https://asiasociety.org/education/women-southeast-asia

Viivi Kuvaja

Olen vastavalmistunut valtiotieteiden maisteri, ja työskentelen Suomen Thaimaan suurlähetystön poliittis-kaupallisessa tiimissä. Kiinnostuksen kohteena etenkin kehittyvät markkinat, liiketoiminnan vastuullisuus sekä kestävä kehitys kaikessa kirjossaan. Vapaa-ajalla tutkimusmatkailen mielelläni Kaakkois-Aasian kiehtovissa kohteissa ja tutustun alueen mielenkiintoiseen historiaan.