Indonesia uusii opetusjärjestelmäänsä. Muutos sisältää mahdollisuuksia suomalaistoimijoille.

Miltä kuulostaisi Supercellin Ilkka Paananen opetusministerinä? Hän on ollut ideoimassa koodarikoulutukseen uutta opinahjoa, mutta mitä jos annettaisiin koko koululaitos hänen hoiviinsa?

Tällaista kokeillaan Indonesiassa.

Maan tuore opetus- ja kulttuuriministeri Nadiem Makarim on ”kymmensarvisen” startupin perustaja. Alibaba-tyyppisen monialustaisen palveluyrityksen GoJekin arvoksi on mittailtu yli 10 miljardia dollaria. Nyt Makarim on kuitenkin toiminut reilut sata päivää maansa opetus- ja kulttuuriministerinä.

”Sekavaa, kaoottista, innostavaa”

Makarim piti helmikuussa ulkomaisille sidosryhmille kolmetuntisen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, jossa avasi ajatteluaan.

Hän pistää muutoksen liikkeelle. Tarkoitus ei ole uusia kaikkea kerralla, mutta tehdä viidentoista prosentin nykäys, joka sysää vauhtia opetusjärjestelmän uudistamiseen.

Makarimin omien sanojen mukaan muutosmatkalta ei tule puuttumaan kuoppia. Siitä tulee sekava, kaoottinen, mutta innostava: ”It is going to be messy, chaotic but exciting”.

Pelissä on paljon. Indonesian presidentin Joko Widodon toisen kauden tärkein tavoite on työvoiman tason nostaminen. Indonesia haluaa välttää luonnonvarapohjaisen matalahkon keskituloisen talouden loukun ja nousta arvoketjuissa. Koulutuksen uudistaminen on ison tavoitteen keskiössä.

Tuttuja teesejä

Useat Makarimin teesit vaikuttavat tutuilta suomalaiselle.

Valtakunnallisia kokeita karsitaan, opettajien omistajuutta omassa työssään lisätään. Koulujen tuloksia pitää arvioida kokonaisvaltaisesti. Erikoistuminen sallitaan, mutta valtaosan peruskoulujen oppilasvalinnoista pitää perustua lähikoulupiireihin.

Koulusta on tarkoitus tehdä iloisen oppimisen alusta, joka kannustaa elinikäiseen tietojen päivittämiseen. Makarim haluaa Indonesian yli satamiljoonaiselle nuorisolle välineet hallita omaa tulevaisuuttaan.

Lähtötaso on kirjava, mikä osittain johtuu pätevien opettajien puutteesta.

Ulkomaiset yliopistot tervetulleita

Yliopistolaitosta Makarim haluaa kansainvälistää. Hänen haaveenaan on, että maailman parhaat yliopistot avaisivat maahan kampuksia ja tutkimuslaitoksia.

Porkkanaksi hän tarjosi maailman parantamisen. Kaikki tulevaisuuden haasteet ovat läsnä Indonesiassa, kuten kaupungistuminen, ympäristöhaasteet ja metsien tulevaisuus.

Tulemalla Indonesiaan pääsee ratkomaan ongelmia todella isossa mittakaavassa.

Mahdollisuuksia Suomelle

Makarimin muutossuunnitelmat ja avoimuus ulkomaiselle yhteistyölle tarjoavat tarttumapintaa myös Suomelle.

Aiomme suurlähetystössä olla mukana suomalaisasiantuntijoiden johdolla aktivoimassa opetusalan työryhmää, joka ryhtyy toteuttamaan käytännön yhteistyötä.

Yhden täkyn Makarim heitti jo tuoreeltaan tiedotustilaisuudessa: ”Suomesta haluaisin kopioida sen, kuinka valitaan parhaat opiskelijat opettajakorkeakouluihin ja säilytetään heidän motivaationsa.”