Suomalaisen peruskoululaitoksen maine Malesiassa on  vahva ja Suomen koulutusvienti kasvaa tasaisesti. Korkeakouluja sen sijaan ei tunneta yhtä hyvin. Suomalaismenestys kilpailluilla vaihto-opiskelijamarkkinoilla vaatiikin lisää jalkatyötä.

Suomalainen koulutus on ollut Malesiassa näkyvästi esillä viimeisen puolen vuoden aikana. Suomen koulutusjärjestelmää ihaillaan, ja viime vuonna aloittanut opetusministeri on todennut, että Malesian tulee ottaa mallia suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Myös mediasta on saanut lukea useita koulutustamme kehuvia juttuja, ja syksyllä Malesiassa vieraillut Education Finland -koulutusvientiohjelman delegaatio sai useita bisnestäkyjä. Koulutusviennin viimeisin hedelmä on Kuala Lumpurin keskustan ostoskeskukseen avattu supisuomalainen Super Park -urheilupuisto.

Kaiken tämän huomion kannustamana lähdin uteliain mielin joulukuussa paikallisille korkeakoulutusmessuille levittämään suomalaisen korkeakoulutuksen ilosanomaa. Minua kiinnosti nähdä, kuinka hyvin tavalliset malesialaiset oikeasti tuntevat suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sen vahvuudet.

Suomalaisella koulutuksella vahva maine

Facon Education Fair järjestettiin Kuala Lumpurissa 15.–16. joulukuuta 2018. EU:lla oli messuilla oma Study in Europe -paviljonkinsa, jossa oli edustettuina kaikkiaan 18 EU-maata sekä yli 50 korkeakoulua, suurlähetystöä ja kansallista opiskelijavaihdon edistämistoimistoa.

Messut keskittyivät korkeakoulutukseen, ja ne oli suunnattu opiskelijoiden lisäksi kaikille eurooppalaisista opiskelumahdollisuuksista kiinnostuneille. Monilla mailla oli paikalla hyvin kattava edustus kotimaastaan, mikä herätti kahden hengen piskuisessa suurlähetystötiimissämme alkuun hieman epäröintiä. Erottuisiko Suomi muiden joukosta yhdellä, joskin hienosti koristellulla kojullaan?

Messujen avauduttua yleisölle epäilyksemme osoittautuivat kuitenkin turhiksi, kun kojullemme alkoi kertyä yhä enemmän vierailijoita, joiden kysymykset pitivät meidät kiireisinä koko viikonlopun.

Kuten Aasiassa on monesti tapana, useat nuoret olivat tulleet messuille yhdessä vanhempiensa kanssa, ja tulevan opinahjon valinta tuntui olevan monelle koko perheen yhteinen päätös. Vaikka suomalainen koulutus oli käsitteenä tunnettu ja kiinnostusta herättävä, keskusteluissani messuvieraiden kanssa kävi ilmi, ettei suomalainen korkeakoulujärjestelmä ollut kovin monelle tuttu.

Korkeakouluun valmistavien ”pre-uni-ohjelmien” puuttuminen tuli monelle yllätyksenä, ja ammattikorkeakoulu oli käsitteenä melko tuntematon. Esimerkiksi pari kanadalaista yliopistoa järjestäää pre-uni-opetusta Malesiassa.

Jotkut vierailijat luulivat, että suomalainen korkeakoulutus on kaikille ilmaista, joten nykyiset lukukausimaksut EU:n ulkopuolisille opiskelijoille olivat ikävä yllätys. Suomalaisia oppilaitoksia ei juuri tunnettu, ja monet kysyivät, miksi suomalaisia yliopistoja on kovin vähän kansainvälisten rankingien kärjessä. Kaikenlaisia listauksia seurataan Kaakkois-Aasiassa tarkasti – PISA-vertailuista Suomen koululaitoksenkin maine on lähtöisin.

Malesiasta lähdetään useimmiten opiskelemaan Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan, ja moni tiedustelikin, mitkä ovat suomalaisten korkeakoulujen vahvuudet edellä mainittujen maiden tarjoamiin mahdollisuuksiin verrattuna.

Käytännön asiat vaikuttavat opiskelupäätökseen

Suomessa opiskelee puolisen sataa malesialaista, pääasiassa ammattikorkeakouluissamme. Malesiassa opiskelee kaikkina vuodenaikoina vastaava määrä suomalaisia.

Työtä suomalaisen korkeakoulutuksen tunnettuuden edistämiseksi siis riittää, mutta niin riittää kiinnostustakin. Monet osastollamme vierailleet nuoret ja heidän perheensä olivat aidosti kiinnostuneita suomalaisten korkeakoulujen tarjoamista tutkinto-ohjelmista ja siitä, millaista Suomessa olisi opiskella. He kyselivät, kuinka kylmä Suomessa oikeasti on ja onko suomenkieltä helppo oppia puhumaan. Etenkin nuoria kiinnosti, opiskeleeko korkeakouluissa paljon ulkomaalaisia ja onko suomalaisiin helppo tutustua. Monet halusivat myös tietää, millaisia opetusmenetelmiä korkeakouluissa käytetään ja onko Suomessa helppo työllistyä valmistumisen jälkeen.

Mieltäni lämmitti keskustelu suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista malesialaisen opettajan kanssa. Opettaja kertoi ottavansa omassa opetuksessaan mallia Suomesta, jossa opettajat suhtautuvat epäonnistumisiin kannustavasti ja pyrkivät tarjoamaan tukea sitä eniten tarvitseville oppilaille.

Vaikka viikonloppu messuilla osoitti, ettei tietoisuus suomalaisesta korkeakoulutuksesta ole vielä huipussaan, oli se yhtä lailla osoitus siitä, että suomalaisen koulutuksen brändi on Malesiassa hyvin vahva. Työ jatkuu.