Suomen maine koulutuksen huippumaana avaa mahdollisuuksia Malesiassa

Malesia jatkaa avautumistaan raskaan Covid-epidemian jälkeen ja talouden elpymisen odotetaan olevan nopeaa. Suomalaisosaamiselle ja ratkaisuille on paljon kysyntää monilla aloilla kiertotaloudesta digitaaliseen murrokseen. Suomalaisen koulutuksen tunnettuus on muihin aloihin verrattuna kuitenkin aivan omaa luokkaansa.

Malesia jatkaa avautumistaan pitkän ja raskaan pandemian jälkeen. Vaikka Covid uusine variantteineen on suuri huolenaihe, paluu normaaleihin oloihin tai ainakin lähelle niitä häämöttää jo sekä hallituksen suunnitelmissa että kansalaisten toiveissa. Rokotusnopeudessa ja -kattavuudessa Malesia onkin ollut maailman huipputasoa.

Learning Kingdom päiväkotiketju ottaa käyttöön suomalaisia EduTech -sovelluksia.
Learning Kingdom –päiväkotiketjussa käyttöön otetut suomalaiset  ratkaisut ovat esimerkkejä onnistuneesta koulutusviennistä Malesiassa.

Koulunkäynnin ja koronapandemian yhteensovittaminen on kuitenkin Malesiassa, niin kuin suurimmassa osassa maailman maita, osoittautunut vaikeaksi. Etäopetukseen siirryttiin varhaisessa vaiheessa ja siinä myös pysyttiin pitkään, mutta lasten oppimismahdollisuuksien toteutumisessa oli suuria eroja perheiden tulotasosta tai asuinpaikasta riippuen. Pelkästään langattomien internetyhteyksien saatavuus oli monilla maaseudun alueilla liian puutteellista tehokkaaseen kotikoulunkäyntiin, vaikka monissa mobiilipalveluissa Malesiaa voi pitää edelläkävijänä.

Koulutuksesta meidät tunnetaan

Suomessa lähtökohtana oli alusta alkaen lasten koulunkäynnin turvaaminen ja lähiopetuksessa pysyminen mahdollisimman pitkään, varsinkin alempien luokka-asteiden osalta. Myös etäkoulunkäyntiin siirtyminen, niiltä osin kuin sitä tapahtui, onnistui kansainvälisesti vertaillen varsin sujuvasti. Nämä onnistumiset on Malesiassa noteerattu, ja myös suurlähetystölle on tarjoutunut tilaisuuksia vastata aihetta koskeviin kysymyksiin, mukaan lukien suurlähettilään aiheesta pitämän yliopistoluennon muodossa.

Suomen koulutusjärjestelmän hyvä maine on kuitenkin paljon koronapandemiaa vanhempaa perua ja vankemmalla pohjalla. Jos Suomi ylipäätään jostakin yksittäisestä asiasta Malesiassa tunnetaan, mahdollisesti moottoriurheilijoiden ja eksoottisten talvimaisemien lisäksi, maailman paras koulu on lähes poikkeuksetta jotain, minkä paikalliset taksikuskeista ministereihin muistavat.

Osaltaan tämä perustuu hieman vanhentuneisiinkin tietoihin maamme erinomaisesta Pisa-menestyksestä, vaikka olemmekin jääneet jo joistakin Aasian maista jälkeen viimeisimmissä pisteytyksissä. Suomen vahvuus onkin siinä, että edelleen maailman kärkeä olevat oppimistulokset yhdistyvät lapsilähtöiseen, tasa-arvoiseen ja esimerkiksi leikkiä hyödyntävään opetukseen.

Konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kysyntä on realisoitunut kaupantekoon ovat vaikkapa Moomin Language School ja Kide Science –sovellusten käyttöön ottaminen yli 30:ssä osavaltion koulussa Perakin osavaltiossa, ja suomalaisen HEI Schoolsin kumppanuus paikallisten yksityisten päiväkotien kanssa. Suomalaiseen malliin koulutuksessa on kiinnostusta ja potentiaalia enempäänkin on.

Malesian varaopetusministeri ja suurlähettiläs Leino tapaavat
Tapaaminen Malesian varaopetusministeri YB Dato Dr. Mah Hang Soonin kanssa poiki keskustelua paitsi koulutusjärjestelmistä, myös laajemmin suomalaisista innovaatioista.

Osaaminen ja sivistys positiivisen maakuvan ytimessä

Suomalaisen koulun maine tarkoittaa kuitenkin maakuvan kannalta paljon enemmän kuin kysyntää koulutusvientituotteille. Käsitys Suomesta osaavana ja osaamiseen panostavana, niin sivistystä arvostavana kuin teknologisesti edistyneenäkin maana auraa tietä suomalaisten tuotteiden viennille laajemminkin, ja edesauttaa kiinnostusta kumppanuuksiin monella alalla.

Monet niistä sektoreista, joihin Malesian hallitus panostaa voimakkaasti talouden elpymisen vauhdittamiseksi ovat sellaisia, joilla suomalaisyrityksillä on paljon osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja tarjottavanaan. Edustuston tekemien Team Finland -matkojen myötä on tullut selväksi, että esimerkiksi luonnonvaroiltaan rikkaassa Sarawakin osavaltiossa on potentiaalia ekologisesti kestävän ja uusinta teknologiaa hyödyntävän metsänhoidon kehittämiseen. Johorissa taas  mahdollisuuksia avaavat digitalisaatio ja ajankohtaiset smart city –hankkeet.

Suomalainen osaaminen tunnetaan Malesiassa hyvin, ja kiinnostus yhteistyön lisäämiseen on vahvaa. Myös pandemiasta elpymisen ennustetaan olevan suhteellisen nopeaa, ja maan markkinaympäristö on edelleen monella mittapuulla maailman avoimimpien joukossa. Malesian tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaakin tutustua, muistaen samalla hyödyntää markkinoinnissa kansallisia vahvuuksia – ennen kaikkea koulutusta ja osaamista.