Kun kääntää suomalaista kirjaa thaiksi, joutuu pohtimaan mikä on soveliasta.
Salla Simukan Tampereelle sijoittuva Lumikki-trilogia on herättänyt kansainvälistä huomiota ja kirjasarjaa käännetään 46 maahan. Mutta kuinka kääntää lumeen, jäähän ja kylmyyteen liittyvät ilmaisut kielelle, jossa vastaavia sanoja ei juuri ole?
Kunthida Rungruengkiat, tuttavallisemmin Ida, tarttui haasteeseen ja ryhtyi kääntämään trilogiaa thaiksi. ”Minun piti keksiä, miten käännän kaikki lumeen liittyvät ilmaisut thaiksi”, nuori thainainen kertoo.
Kylmä, pimeä, hymystä hämmentyvä Suomi
Idan ensikosketus Suomeen tapahtui yli kymmenen vuotta sitten vaihto-oppilaana Pomarkun lukiossa. Ensivaikutelma ei antanut ruusuista kuvaa. ”Oli kylmä, oli pimeää ja ihmiset hämmentyivät, kun heille hymyili.”
Sittemmin Ida suoritti kulttuurienvälisen viestinnän maisteritutkinnon Jyväskylän yliopistossa. ”Olin alussa hieman shokissa. Olin tottunut perinteiseen thaimaalaiseen luokkahuoneympäristöön, jossa mielipiteeni ilmaisu tuntui kiusalliselta. Suomessa opiskelijatoverini todella utelivat mielipiteeni perään.”
Kielimuuri ja kulttuurishokki
Ida kertoo nauttivansa Lumikki-trilogian kääntämisestä, vaikka se onkin haastavaa. ”Thain kielessä on tärkeää kuvailla konteksti. Käytin tätä strategiaa kuvaillessani kylmyyttä, koska thaissa on vain yksi sana jäälle. Esimerkiksi räntä-sanaa ei ole olemassa.”
Haasteellista oli myös vitsien, nimien ja vertausten kääntäminen. Nimet Ida päätyi kääntämään suomalaisine äänteineen. Myös vertauksia kääntäessä hän pyrki pitämään kiinni suomalaisista kulttuuripiirteistä. ”Kirjan päähenkilö Lumikki kuvailee esimerkiksi rakastettuaan ja kertoo hänen silmiensä olevan siniset kuin siperianhuskylla. Thaimaassa ei kuvattaisi komeaa miestä tuolla tavalla, mutta pitäydyin alkuperäisessä ilmaisussa.”
Ongelmia tuotti myös Thaimaan erilainen kirjallisuuskulttuuri ja käsitys siitä, mikä on soveliasta sisältöä nuortenkirjoissa. Thaimaan nuortenkirjoissa lukijoita ei haluta altistaa esimerkiksi kirosanoille tai seksille.
”En odottanut kirjan olevan niin realistinen. Me haluamme pitää teinimme tietyllä tavalla kuplassa ja haluamme, että he altistuvat hyville asioille.”
Kaipuu ujojen suomalaisten luo
Ida pyrkii matkustamaan Suomeen kerran vuodessa. Silti suomalaisten ujous ja hiljaisuus huvittavat häntä yhä. ”Thaimaalaisten ujous on erilaista, se on sosiaalista etäisyyttä. Thaimaalainen ujous liittyy hyvin paljon kontekstiin, hierarkiaan ja sosiaalisiin luokkiin”, hän pohtii.
”Teidän yhteiskunnassanne kaikki ovat tasapuolisesti ujoja.”
Saara Heinola
Heinola on korkeakouluharjoittelija Suomen Bangkokin-edustustossa. Hän tutkailee Kaakkois-Aasian poliittista kehitystä enimmäkseen Bangkokin teehuoneista ja thainyrkkeilyotteluista käsin.
Itseä ihmetyttää se, miten thaimaalaisia voi olla yli 65 000 000 kun he ovat niin ujoja??
Idalle :
”Räntä -sanaa ei löydy thaista”?
– hima fon = räntä(sade)
– fon luukhep = räntäsade
– luuk hep tok = sataa räntää
– khloon = lumisohjo
– sing thii leulee = lumisohjo
– namkhaangkhäng = huurre
– namkhääng = jää
– namkhääng koon = jääpala
– jen tsaa = jääkylmä
– jen = viileä
– naau = kylmä
– ruusyk naau = paleltaa
– naau dsa taai = ”kuolemankylmä”
– jen myän thii tuujen = kylmä kuin jää-
kaapissa
– tsääkhäng = pakastaa
– hima = lumi
– hima lalaai = lumi sulaa (= sohjo)
– jensabaai = mukavan viileä
– phaa jen = kylmäpyyhe
– thung jen = säilytyspussi
– tuu jen = jääkaappi
– ym., ym.
Tässä oli sis nopeasti muistuneita räntä-, kylmä-, jää- ja sohjosanoja !
Ei ollut Reijon listassakaan erillisenä sanaa räntä 🙂
”hima fon” on lumisade, Reijon listalla virheellisesti laitettu rännäksi. Ja edelleen, ”fon luukhep” tarkoittaa lähinnä rakeiden satamista (tai kovaa jäätyyppistä isoa tai pienempää raetta) kuten myös ”luuk hep tok”. Thaimaan kielessä on toki isoja alueellisiakin sävyeroja merkityksissä.
Eipä ihan heti tule ajatelleeksi, miten monimutkaista kielestä toiseen kääntäminen saattaa olla. Upea urakka, kiitos Ida!
Wikipedian ja minun mielipide ”rännälle” :
”Räntä on sadetta, joka koostuu vesipisaroista ja osittain sulaneista lumihiutaleista.”
(allekirjoittanut tajuaa että räntä on räntäsadetta ja kun se sataa maahan, se on ”loskaa” !).
Ymmärrän kyllä mitä Iida ajaa takaa; eli että thaimaan kieli eroaa paljon suomesta ja thaimaasta puuttuu monia suomen sanoja ja Suomessa ilmeneviä sanoja.
Mutta huomioni kiinnittyi juuri sanoihin räntä, kylmä ja jää….ja ettei niitä muka thaimaan kielessä ole.
Itse en ole mikään kääntäjä, enkä thaimaan taituri, vaan ihmettelin että miksei thaimaan kääntäjä tiedä näitä sanoja thaimaaksi !
”Itse en ole mikään kääntäjä, enkä thaimaan taituri, vaan ihmettelin että miksei thaimaan kääntäjä tiedä näitä sanoja thaimaaksi !”
Koska niitä ei ole olemassa thaimaan kielessä, siksi että sääolosuhteet ovat siellä kovin erilaiset… Thaimaan kielessä on varmasti myös paljon ilmaisuja ja sanoja, jotka liittyvät paikalliseen ympäristöön ja kulttuuriin, ja joille ei ole vastinetta suomen kielessä. Käännetäänhän ne silti, mutta eivät ne silti voi avautua toisen kulttuurin edustajalle samoin kuin lähtökielen puhujalle.
Sadun kommenttiin ”ettei thaimaassa muka räntä-, jää- ja kylmä -sanoja ole” :
katsokaapa ”Se-Ed Modern Thai-Engish Dictionary” ; sieltä löytyy kymmeniä versioita näistä kyseisistä sanoista !
Näköjään sensuuri toimii vieläkin vahvana näissä virastoissa ! …..edellinen asiallinen viestini oli jätetty pois ; siellä oli nuo SE-Ed dictionaryn käännökset ”kylmä”- ja ”räntä” -sanoille.