CD-rekisterikilpi

1

 

CD-rekisterikilpi on diplomaattista koskemattomuutta nauttiville henkilöille (esimerkiksi diplomaatit, sotilasasiamiehet) myönnettävä auton rekisterikilpi joka usein poikkeaa väriltään, olemukseltaan tai numeroinniltaan tavallisista asemamaan kilvistä.

Kilven myöntävät asemamaan viranomaiset, joissakin maissa maan ulkoministeriö ja joissakin jokin muu virallinen taho. Kirjaimet CD ovat akronyymi ranskan sanoista Corps Diplomatique eli diplomaattikunta. Suomalaisissa CD-kilvissä pohjaväri on sininen; kirjaimet ja numerot ovat valkoiset. Kilpi on myös jonkin verran tavallista suomalaista pienempi.

Perinteisesti maiden numerointi on määräytynyt sen mukaan, monentenako maan ranskankielinen nimi on aakkosjärjestyksessä asemamaahan akkreditoiduista maista, eli esim. Suomen numero on miltei jokaisessa maassa eri, riippuen siitä kuinka monta maata oli läsnä siinä asemamaassa kun Suomi perusti lähetystönsä. Uudet maat, ts maat jotka perustavat lähetystönsä myöhemmässä vaiheessa sijoitetaan tavallisesti loppuun, eli heitä varten ei ole säästetty numeroita. Kansainvälisillä järjestöillä voi olla omat kilvet (esim. EU, YK) mutta tavallisesti heillä on aivan tavalliset CD-kilvet jolla niihin liittyvä numerointi. CD merkintä voi maan käytännöstä riippuen olla joko alussa (kuten Suomella), tai keskellä tyyliin 001 CD 001. Kumpaakin mallia esiintyy melkein yhtä paljon.

CD-kilpi kertoo usein myös siitä kenen auto on kyseessä. Tavallisesti kilven kaksi tai kolme ensimmäistä numeroa tai kirjainta kertovat, minkä maan diplomaatista on kyse, ja viimeiset numerot yleensä auton omistajan arvoasemasta suurlähetystössä. Niinpä esimerkiksi Suomessa CD-1001 on Saksan suurlähettilään auto, eli 10 tarkoittaa Saksaa ja 01 suurlähetystön arvoasteikossa ensimmäistä, eli suurlähettilästä. Kyse on mitä luultavimmin virka-autosta ja lähettilään omalle autolle on annettu jokin muu 10 alkuinen numero. Joissakin maissa kuten Intiassa suurlähettilään henkilökohtainen oma auto on merkitty tyyliin 41 CD 01a, eli kirjaimella merkitään että kyseessä on lähettilään oma auto. Maiden numerointi alkaa muuten aina kymmenestä, eli ei ole ainakaan minun tietääkseni CD 1 merkintöisiä autoja (kollegat maailmalla korjatkoon!). Tosin Englannissa jossa kilvet ovat todellista kauppatavaraa, eri maiden suurlähettiläiden virka-autolle on annettu maan numero siten että Suomen kilpi on FIN-1, mutta muut lähetystön autot ovat sitten CD kilpiä.

Vanhanmallinen (vuoteen 2007 asti) ja nykyinen USA:n malli.
Kuva: Office of Foreign Missions, U.S. Department of State

Joissakin maissa kuten Yhdysvalloissa ei ole käytössään CD kilpiä, siis nimikettä ei käytetä. Sen sijaan heillä on State Departmentin myöntämät erikoiskilvet jossa lukee kirjoitettuna  Diplomat tai Consular. Kilven kirjainyhdistelmä paljastaa kenen auto on kyseessä. (Suomi on TX). Lista löytyy osoitteesta http://www.pl8s.com/diplo.htm. Vaikka ajoneuvojen rekisteröintitoimivalta on Yhdysvalloissa osavaltioilla, diplomaattikilvet hoidetaan keskitetysti ulkoministeriössä Washingtonissa.

Jokaisella maalla on omat järjestelynsä

Ruotsilla on siniset kilvet jossa musta teksti ja jossa kirjainyhdistelmää CD ei erikseen mainita.

 

 

 

 

Ranskan kilvet ovat oranssivihreät. (kuvat Wikipediasta)

 

 

 

 

Joissakin maissa on myös varsin erikoinen käytäntö merkitä kilpeen monesko viran haltija on kyseessä. Tämä esim. Portugalissa jossa numero 046 CD 211 tarkoittaa, että kyseessä on Tanska (46) ja numero 811 että kyseessä on lähetystö- tai ministerineuvos (2) ja hän on 11 lähetystöneuvos lähetystössä sen jälkeen kun Tanska on avannut suurlähetystönsä Portugalissa. Jos kyseessä olisi ulkoasiainsihteeri numero olisi 046 CD 607, eli 6 + 07 eli seitsemäs viran haltija jne. Suurlähettilään numero on 8 ja konsulit nelosia. Thaimaassa kilpeen on numeron lisäksi kirjoitettu virka-arvo eli ”Suomen ykkössihteeri”.

Monissa maissa ei eri syistä käytetä kilpiä eikä se ole monasti myöskään pakko. Tämä riippuu kansallisesta lainsäädännöstä. Kyse on monasti turvallisuusseikka, eli maiden edustajat eivät halua että heidän autonsa olisivat helposti tunnistettavia. Esimerkiksi Indonesiassa monilla mailla oli aikaisemmin käytössään omat puoliviralliset kilvet joiden oikeassa yläkulmassa on pieni numero, joka kertoo poliisille ja viranomaisille että kyse on CD autosta, vaikkakin sillä on tavalliset kilvet. Joissakin maissa CD kilven käyttö on edellytys auton verovapaudelle. Useimmissa maissa on varsin tiukat vakuutusvaatimukset ennen kun kilvet myönnetään, toisissa taas CD autot on vapautettu mm. katsastuksesta. Toisissa maissa taas kyltti kulkee viranhaltijan mukana ja se ruuvataan ajoneuvoon vaikka se olisikin vuokrattu.

CD-kilvet ovat useiden urbaanien legendojen kohde, josta ehkä kuuluisin lienee se ettei niiden haltijoita voida sakottaa, esimerkiksi parkkisakot. Kyllä voi, ja pitääkin. Auto on tosin koskematon, mutta se ei anna minkäänlaista lupaa olla noudattamatta asemamaan liikenne- ja muuta säännöstöä. CD kilvillä varustettu auto on aivan tavallinen auto siinä missä muutkin. Ainoa ero on siinä, että sen kuljettajan tai omistajan työpaikka on suurlähetystössä.

Itselläni on pysäköinnistä hieman erikoinen anekdootti joka tapahtui Lontoossa 1990-luvulla. Olin siellä virolaisen kollegani kanssa vierailulla belgialaisissa CD kilvissä olevalla autolla. Olimme ilmeisesti pysäköineet väärin, ja auto ns klampattiin, eli siihen asetettiin rengaslukko. Klamppikaverit tulivat soitettaessa paikalle parissa minuutissa ja protestin kuultuaan (ei teillä ole lupaa klampata CD autoa) totesivat että tässä on pari vaihtoehtoa. Joka maksatte 70 puntaa nyt ja lukko poistetaan heti, tai sitten teette suurlähetystönne kautta valituksen maanantai-aamuna (kyse oli lauantai iltapäivästä) ja me pyydämme kovasti anteeksi ja saatte auton vapaaksi mahdollisesti maanantai iltapäivällä. Oli varsin helppo päättää kumman teimme. Niin, todettakoon myös, ettei belgialaisissa CD-kilvissä olevalla autolla ole minkäänlaista oikeudellista erityisasemaa Belgian ulkopuolella. Erityisoikeus pätee vain siinä maassa johon diplomaatti on akkreditoitu ja kilvet myönnetty.

Mitä sitten tehdä jos näkee liikenteessä CD kilvellä varustetun auton? Ensimmäinen pointti on olla varovainen, sillä se tarkoittaa useimmiten että autoa kuljettaa henkilö jolla on enimmäkseen ulkomaista ajokokemusta, eli hän saattaa tehdä jotakin joka on kotimaassaan sallittua mutta ulkomailla ei.

 

 

Kommentit

Markku Keinänen 5 vuotta sitten

Kiitos perusteellisesta selvityksestä. Pyysit kentältä huomioita numerointiin. Espanjassa ovat käytössä myös maanumerot 1-10. Vatikaani on aina nro 1. Sen jälkeen espanjankielisessä aakkosjärjestyksessä 2 Alemania (Saksa), 3 Arabia Saudi jne.

Leave a Reply