Turkin turismin vetonaulat: upeat maisemat ja maailmanperintökohteet

Turkki ei ole aivan ikuisen kesän maa, mutta miellyttävä ilmasto vallitsee suurimman osan vuotta ja suurimmassa osassa maata, mikä houkuttaa maahan kymmeniä miljoonia turisteja vuosittain.  Matkailijoiden suosimalla etelärannikolla – Alanyasta Antalyaan ja Marmariksesta Bodrumiin – on kesäkuukausina ehkä liiankin lämmintä.  Muutama sata kilometriä idempänä  1.6 miljoonan asukkaan Adanassa asuva kunniakonsulimme muuttaa aina kesäksi vuorille raikkaampaan ilmaan ja tuulenvireeseen. Perheen vanha vuoristotalo, yayla, on käytössä vähintään kolmisen kuukautta.

Turkki ei ole kuitenkaan vain upeiden rantojen ja taatun auringonottosään maa, vaan sillä on tarjottavanaan vuosituhantinen historia, idässä upeaa luontoa vuoristoineen, pohjoisessa Mustanmeren  rannikon vihreitä metsiä ja aavaa ulappaa.  Kaakkois-Turkissa kohtaavat eri kirkot ja kulttuurit, joskaan kohtaaminen ei ole aina ollut rauhallista tai ongelmatonta. UNESCOn maailmanperintölistalla on toistakymmentä turkkilaiskohdetta: Pamukkalen kalkkikiviset vesialtaat, Mardinin henkeäsalpaavan kaunis kaupunki  Syyrian rajan tuntumassa, tuhatvuotisen Diyarbakirin kaupungin mustana hohkaavan basalttikivisen muurin ympäröimä sokkeloinen ydinkeskusta,  lukuisia antiikin Kreikan raunioita, Istanbulin panoraama.

Mardinin kaupunki.
Mardinin kaupunki.

Pari viikonloppua sitten ajelimme Ankarasta  pohjoiseen Mustanmeren rannalle ja päädyimme Amasran pieneen kaupunkiin, joka toimi  lähes kaksisataa vuotta genovalaisten kauppiaiden tärkeänä satamana. Genovalaisten lähdettyä vuonna 1460 meno hiljeni ja Amasra on uinunut rauhassa. Nyt kotimaiset matkailijat ovat kuitenkin löytäneet kaupungin ja Mustanmeren hamsit, joita suomeksi voisi kutsua vaikka muikuiksi (Amasrassa hamsit leivitetään tuhdisti, paistetaan rapeiksi ja syödään sormin).  Olimme Amasrassa ainakin tuona viikonloppuna  ainoat ulkomaalaiset ja viihdyimme hyvin.  Hotelli oli pieni, siisti ja vaatimaton, aamiainen hortensioiden ympäröimässä puutarhasssa  mainio.  Näköala  ohi genovalaisraunioiden suoraan rauhalliseen merenpoukamaan. Löysimme myös autiota rantaa, jonka sileillä kivillä oli helppoa istuksia ja kuunnella merta.  Ero eteläisen Turkin lomakohteisiin on huikea. Ehkä se pysyykin sellaisena.

Mustanmeren rannikkoa. Kuva: Nina Vaskunlahti
Mustanmeren rannikkoa. Kuva: Nina Vaskunlahti

Turkin bruttokansantuotteesta vajaa kolmannes tulee matkailutuloista. Viime vuonna maassa kävi karkeasti arvioiden nelisenkymmentä miljoonaa turistia, joista Istanbulissa 11.2 miljoonaa.  Luvut ovat isoja, mutta Turkin matkailu- ja kulttuuriministeriö ei ole tyytyväinen, sillä trendi on ollut laskussa.   Venäläisturistit ovat olleet suurin matkailijaryhmä:  vielä pari vuotta sitten yli 4 miljoonaa venäläistä vietti lomansa Turkin etelärannalla, mutta tänä vuonna määrä on laskenut. Suurimpana syynä tähän ruplan arvon heikkeneminen.   Suomalaisia matkailijoita on vuosittain noin 230 000.  Jo nyt julkistettujen arvioiden mukaan kuluvasta vuodesta tulee ”surkea matkailuvuosi”.

Matkailijoiden määrään lienee vaikuttanut myös Turkin ulkoinen kuva, joka on kärsinyt kolhuja, sillä maan poliittisesta menosta on kirjoitettu näyttäviä juttuja. Osassa on toki perääkin. Tilanne Turkin lähinaapurustossa on edelleen rauhaton: Syyrian konflikti jatkuu neljättä vuotta,  ISIL  jatkaa terroriregiimiään osassa  Syyriaa ja Irakia, Turkki on kauttakulkumaa ISILin – ja muiden ääriliikkeiden – riveihin haluaville vierastaistelijoille. Turkin rajavalvontaa on kuitenkin tehostettu ja yhteistyö mm. Turkin ja EU-maiden välillä koskien vierastaistelijoiden liikkeitä on parantunut merkittävästi.   Kaikkien intressissä on Syyrian sisällissodan ratkaiseminen poliittisin keinoin ja ISILin kukistaminen.

 

 

Leave a Reply