Joulukuun alku on erinomaisen mukavaa aikaa. Alussa on Suomen ja 16.12. puolestaan Kazakstanin itsenäisyyspäivä erilaisine juhlallisuuksineen.
Euraasian alueella oli viime vuosisadalla kaksi suurta itsenäistymisaaltoa, joissa monet maat tulivat vapaiksi, suvereeneiksi valtioiksi. Ensimmäinen oli Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen; toinen Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajotessa. Suomi oli ensimmäisessä, Kazakstan toisessa aallossa – Kazakstan on 74 vuotta meitä nuorempi. Kazakstanilaisen on usein vaikea hahmottaa, että myös Suomi on nuori valtio ja että kansakunnan rakentaminen on meille tuttu asia. Suomen lähes satavuotinen itsenäisyys kuulostaa ikuisuudelta. Tällöin viittaan naapurimaihimme: Venäjä on yli tuhat vuonna vanha ja Ruotsi on ollut olemassa aina. Kansakunnan rakentaminen on Kazakstanille kylläkin monimutkaisempi asia kuin Suomelle mm. väestön heterogeenisyyden takia. Kazakstanissa elää 100–150:n eri kansallisuuden edustajia. Kun Kazakstan itsenäistyi, periaatteellisen valtaväestön eli kazakkien osuus maan väestöstä oli alle puolet.
Joulukuun alku ei ole paras aika matkustaa maan kylmimpään osaan, Itä-Kazakstaniin. Semipalatinskissa oli viime viikolla reilut 40 astetta pakkasta. Mutta Kazakstan on suuri maa, matkustaminen avartaa eikä nopeasti kehittyvä Astana anna todellista kuvaa maasta ja sen elinoloista. Semipalatinskin kaupungista 130 kilometriä länteen sijaitseva ydinkoealue on ollut kansainvälisen huomion kohteena. Nykyään ei onneksi enää ydinräjäytysten vuoksi. Vaan siksi, että alueen väestö oli tietämättään koekaniineja ja että säteily vaikutti ainakin 200 000 ihmisen terveyteen. Ja siksi, että testipaikan ympärillä Suomen kokoinen 340 000 neliökilometrin alue on eriasteisesti saastunut. Kokeita tehtiin yli 450, ne lopetettiin Kazakstanin itsenäistyessä vuonna 1991. Suvereeni maa voi itse päättää, mihin sen maaperää käytetään.
Kylmä pakkanen on nyttemmin tullut myös Astanaan. Autot jäätyvät parkkipaikoille ja teille, vesi ja polttoöljy jäätyvät talojen putkiin, Astanasta ulosvievät tiet suljetaan öisin, etteivät matkustajat jäädy auton hyytyessä valtatielle. Eräs yleensä säntillinen suurlähetystömme paikallinen työntekijä tuli maanantaiaamuna tunnin myöhässä töihin, koska ”hänellä oli ollut kotona ongelmia”. Tarkemmin asia koski sitä, että hänen kerrostaloasuntonsa metallisen ulko-oven avaaminen oli kestänyt tavallista kauemmin, lähes tunnin. Jää ja lumi nimittäin salpaavat kerrostalon huoneistojen ovet yöllä, ja aamulla ovet pitää sulattaa sisältä käsin. Millä? ”Hiustenkuivaajalla tietenkin.” Selitys oli täysin looginen ja hyväksyttävissä.