Alkuperäispiste bongattu – äänestys demokratian syntysijoilla

Veljelläni on tapana kerätä alkuperäispisteitä matkustelleessaan: Wienin leikettä Wienissä ja Pekingin ankkaa Pekingissä. Olen työskennellyt Ateenan suurlähetystössä puoli vuotta ja onnistunut bongaamaan kaksi alkuperäispistettä: maraton Marathonista Ateenaan ja äänestys demokratian syntysijoilla. Ateenassa on järjestetty ensimmäiset vaalit 500 eaa., että kokemusta on noin 2500 vuotta.

Rodoksen kunniakonsulaatti oli Kreikan toiseksi vilkkain äänestyspaikka. Kuvassa keskellä kunniakonsuli Akis Dimitriadis sekä vaalitoimitsijat Nina Länsmans-Iraklis (vas.) ja Katriina Viitanen-Stavridou. Suomalaisyhteisöllä on tärkeä tehtävä vaalijärjestelyissä.

Niin kuin historian tunnilta muistamme, sanassa demokratia yhdistyvät kreikan sanat demos, mikä tarkoittaa kansaa tai asuinaluetta, ja kratos, joka tarkoittaa valtaa tai voimaa. Eli demokratia on kansanvaltaa sanan täydessä merkityksessä.

Demokratia Ateenan kaupunkivaltiossa alkoi kehittyä joskus jälkeen 500 eaa. ja se on ensimmäinen tunnettu demokratia maailmassa. Yhteistä meidän presidentinvaalille oli, että myös silloin käytettiin suoraa vaalitapaa. Mutta äänioikeus ei ollut yleinen eikä yhtäläinen. Äänioikeutettuja olivat vain vapaat aikuiset mieskansalaiset, orjilla, ulkomaalaisilla ja naisilla ei ollut pääsyä päätöksentekoon.

Viisi äänestyspaikkaa – 244 ääntä

Suurlähetystön tiedossa ei ole tarkalleen, kuinka paljon suomalaisia asuu Kreikassa, mutta ennakkotiedon mukaan maassa oli noin 900 äänioikeutettua. Turisteja käy vuodessa parisataatuhatta, mutta tammikuu on mahdollisimman kaukana hektisestä ja helteisestä turistikaudesta.

Ennakkoäänestyspaikat perustettiin aiemman käytännön mukaan Ateenan suurlähetystöön sekä kunniakonsulaatteihin Haniassa, Rodoksessa ja Thessalonikissa. Lisäksi Frontexin operaatiossa olevan vartiolaiva Merikarhun äänestysjärjestelyt kulkivat suurlähetystön kautta. Yhteensä äänestäjiä kävi 244, mikä on kuusi henkeä vähemmän kuin edellisissä presidentinvaaleissa 2012.

Ulkosuomalaiset äänestävät perinteisesti aktiivisemmin juuri presidentinvaaleissa kuin eduskuntavaaleissa –eurovaaleista puhumattakaan. Pitkäänkin pois kotimaasta olleet ehkä kokevat presidentin sellaiseksi maan keulakuvaksi, jonka valintaan halutaan vaikuttaa, vaikka päivänpolitiikka ei enää jaksaisikaan kiinnostaa.

Ateenan suurlähetystössä ensimmäisenä äänesti konsuliavustaja Merja Riikonen.

Demokratia rules

Se mikä antiikin Kreikassa oli huippuinnovaatio – kansanvalta – tuntuu matkan varrella kärsineen huippuinflaation eri puolilla Eurooppaa. Mutta asuttuani sellaisissakin maissa, joissa ei ole samanlaista avointa kansanvaltaista järjestelmää kuin meillä, annan suuren arvon demokratialle. Antiikin aikaan politiikasta kiinnostumattomia yksilöitä oli kutsuttu nykyäänkin yleisesti ymmärrettävällä termillä ”idiotes”.

Suomessa on itsestään selvää, että vaaleihin voi luottaa, eikä tuloksia manipuloida. Äänestäminen ja vaalisalaisuuden säilyttäminen ovat kunnia-asioita ja vaalihuoneistossa vallitsee lähes harras tunnelma. Kauan kotimaasta poissa olleille äänestäminen on passinhakemisen ohella tärkeä napanuora Suomeen: sitä arvostetaan ja vaalikahvin äärellä on hyvä tilaisuus vaihtaa kuulumisia suurlähetystön toiminnasta ja kuulla, mitä kaikkea suomalaiset tekevät Kreikassa.


Äänestyksen päälle on tärkeää juoda vaalikahvit.

Innovaatioista puheen ollen, myös sähköisen äänestämisen perään kysellään. Kreikkakin on hajanainen maa ja suomalaisia asuu kymmenillä saarilla, joilta matka äänestyspaikalle maksaa aikaa ja rahaa. Olisihan niin paljon helpompaa äänestää kotona tietokoneen äärellä. Mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa 2019 on käytettävissä kirjeäänestäminen, jonka ulkosuomalaiset ovat ottaneet innolla vastaan.

Leave a Reply