Elokuu on turismin huippukautta Kreikassa, mutta toisin on koronavuonna. Konsulin velvollisuuksia korona ei ole kuitenkaan pysäyttänyt ja tällä kertaa ne veivät Rodokselle. Normaalisti tähän aikaan vuodesta Rodoksen vanha kaupunki kuhisisi turisteja. Nyt kadut ovat tyhjiä, ei kuulu skandinaaviskaa, ei suomea. Kuinka pärjää Kreikan talous? Kuinka pärjäävät suomalaiset matkanjärjestäjät? Kuinka pärjäävät Rodoksen suomalaiset? Koska saa taas Juhla Mokkaa?

Koronakesä on ollut turismin kannalta kohtalokas. Alkukesästä tiukat säännökset sekä Kreikassa että Suomessa estivät matkustamisen maiden välillä. Kun ne heinäkuun puolesta välistä poistettiin, suomalaiset matkanjärjestäjät alkoivat tehdä matkoja Kreetalle ja Rodokselle.

Kreikka saa noin viidesosan kansantulostaan turismista. Sillä on aivan ratkaiseva merkitys, kuinka pärjää maa, joka tuskin pääsi jaloilleen edellisestä lamasta, ja meni polvilleen keväällä heti koronan alkumetreillä parin kuukauden totaalisesta lockdownista. Siinä missä Suomessa saattoi samoilla kansallispuistoissa ja tehdä ostoksia rautakaupassa, Kreikassa sai kiertää korttelin, jos oli vaadittavat muodollisuudet hoidettu. Erikoisliikkeet olivat kiinni. Tiukoilla toimilla päästiin Euroopan mestaruuden kärkipäähän koronatartuntojen ja kuolemantapausten alhaisissa määrissä. Talouden laskua Kreikassa pehmentää EU:n massiivinen tukipaketti ja Kreikan omat elvytystoimet.

Matkat alkoivat, matkat loppuivat

Taloudellisistakin syistä Kreikka oli pakotettu avaamaan rajojaan kesä-heinäkuussa. Tulijoiden pitää täyttää ennakkokaavake 24 tuntia ennen saapumista, muuten ei koneeseen pääse. Tietyistä maista tulijoilta edellytetään myös koronatestiä etukäteen, muut saattavat joutua sattumanvaraiseen testiin lentokentällä. Niin päädyin minäkin saapuessani kotilomalta Suomesta heinäkuun puolivälissä. Kerrankin oli positiivinen uutinen saada negatiivinen tulos!

Hetken paistoi aurinko ja helle helli suomalaisia matkailijoita, joita saapui satamäärin viikossa Kreetalle ja Rodokselle, jotka ovat perinteisesti suomalaisten suosituimpia matkakohteita kesällä.

Kreikan-matkaajien Facebook-ryhmissä käytiin tiukkaa rymistelyä puolesta ja vastaan. Puolustajien mielestä lomakohteissa huolehditaan hyvin turvallisuudesta: hissiin kerrallaan vain yksi henkilö tai perhe, kaikissa sisätiloissa käytettävä maskia, aamiaisbuffetissa henkilökunta annostelee, kahden metrin välimatkat merkitty lattiaan. Vastustajien mielestä on yksinkertaisesti vastuutonta poistua lomamatkalle Suomesta ja piste.

Kreikassa tartunnat lähtivät tiukkaan nousuun paikallisen lomakauden myötä elokuussa. Tartuntaryppäät keskittyivät kahden suurimman kaupungin Ateenan ja Thessalonikin ympärille. Saarilla oli hiljaisempaa, kunnes esimerkiksi Mykonokselta alkoi kantautua uutisia 500 hengen megabileistä käynnistyneistä tartunnoista.

Mediatietojen mukaan Kreikasta ei ole tullut tartuntoja Suomeen, Balkanin naapurimaista kylläkin. Ja vaikka suomalaisten turistikohteiden Kreetan ja Rodoksen tartuntaluvut ovat olleet maltillisia, THL ja Suomen hallitus tarkastelevat tartuntamääriä maakohtaisesti eivätkä alueellisesti, ja niinpä Kreikka siirtyi matkustusrajoitusten piiriin taas elokuun lopulla.

Koronakaudelle tyypillistä onkin jatkuva epävarmuus. Vaikka tietyssä paikassa ei olisi varsinaista epidemiologistakaan uhkaa, on vaikea suunnitella matkoja, kun tilanteet saattavat muuttua hyvin lyhyellä varoajalla.

Edessä kovat ajat, suomalaista auttaa Juhla Mokka

Matkanjärjestäjät keskeyttivät matkansa Kreikkaan. Hotellit jäivät taas tyhjilleen. Ravintolat suunnittelevat lopettavansa kauden etuajassa.

Tilanne iskee myös Rodoksen suomalaisiin. Monet työskentelevät turismin parissa. Nyt ei ole työtä eikä tuloja. Eikä myöskään tule vieraita, jotka normaalioloissa huolehtivat suomalaisyhteisön huoltovarmuudesta tuomalla Juhla Mokkaa. Kreikka voi olla kuuluisa vahvasta turkkilaistyyppisestä kahvistaan, mutta suomalaiselle maistuu vielä vuosikymmenien poissaolon jälkeen suomalainen paahto.

Jottei elämä turismipaon keskellä olisi ”liian helppoa”, samaan aikaan uutisissa on Kreikan ja Turkin ikiaikaiset vastakkainasettelut. Vain tunnin venematkan päästä Rodokselta kiillotellaan ja kalistellaan fregattien kylkiä. Pisimpään Rodoksella asuneet suomalaiset muistavat vielä Kyproksen sodan 1974, jolloin Rodostakin oltiin evakuoimassa ja illan tullen piti käyttää pimennysverhoja.

On ikävää, ettei suomalaiset pääse nyt Kreikkaan lomalle. Ja on ikävää, että suomalaiset ja kreikkalaiset matkanjärjestäjät menettävät matkailutulojaan. On ikävää, että naapurimaiden välit ovat koetuksella. On kriisejä ja kriisejä. Kaiken keskellä suomalaista auttaa ainakin Juhla Mokka –  jos ja kun sitä taas saa.