Kokemuksia Kreikan takkuavasta kierrätyksestä ja nuorten nousevasta vastarinnasta

Muutos lähtee usein liikkeelle nuorista ja ruohonjuuritasolta. Tämän sain huomata pitävän paikkansa myös Kreikassa, jossa ympäristöystävällisemmän yhteiskunnan suurimpina esteinä ovat toimimaton jätteidenkäsittely ja tiedonjaon puute. Ateenasta löytyy kuitenkin paljon nuoria, jotka toimivat aktiivisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamisen puolesta.

Kierrätä, korjaa, uudelleenkäytä, vähennä ja kieltäydy – tärkeät ohjenuorat joiden mukaan moni pyrkii nykypäivänä muokkaamaan kulutustottumuksiaan. Suomessa omien elämäntapojen muuttamiseen kestävämmiksi tarjotaan ilahduttavan paljon vaihtoehtoja. Tietoa ja neuvoja löytyy niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta, kasvis- ja vegaaniruoka on monipuolista, kirppiskulttuuri kukoistaa ja keskusteluilmapiiri on avointa. Näissä olosuhteissa on ollut innostavaa ja suhteellisen helppoa ohjata omia elämäntapoja kestävämpään suuntaan askel kerrallaan.

Koko asun tarjosi Ateenan mainiot second hand -putiikit ja tapahtumat.

Mielenkiinnolla lähdin syksyllä kohti Kreikkaa kokemaan, kuinka kestävien arvojen toteuttaminen onnistuu toisella puolella Eurooppaa ja miten paikalliset itse niihin suhtautuvat. Matka on osoittanut monta kiitollisuuden aihetta Suomea kohtaan, mutta myös upeita puolia Kreikasta, jotka mahdollistavat ympäristöystävällistä elämää täysin uusilla tavoilla. Usein muutos lähtee liikkeelle nuorista ja ruohonjuuritasolta. Kreikassa viettämäni aika on osoittanut tämän pitävän paikkansa myös täällä etelässä.

Kompuroiva kierrätys

Kreikkalaisilla on kiinnostusta kierrättämistä kohtaan. Yhdeksän kymmenestä kreikkalaisesta pitää muovijätteen kierrätystä tärkeänä ympäristön kannalta, mutta kokee tiedonjaon olevan vähäistä tai olematonta. Huoli muovijätteestä on suuri mantereella ja saarilla, sillä muovin määrä on niin valtava, että se vaikeuttaa esimerkiksi paikallisten kalastajien työtä. Suurin ongelma on kuitenkin jätehuollon toivottomuus, sillä 80 prosenttia kaikesta jätteestä päätyy kaatopaikalle.

Turisteilla on myös rooli jätteen määrän kasaantumisessa, sillä jokaisen turistin on arvioitu jättävän taakseen ainakin kaksi kiloa jätettä. Tämä on älytön määrä otettaessa huomioon, että pelkästään vuonna 2018 Kreikassa vieraili 33 miljoonaa turistia, ja vuosittaisen kävijämäärän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Kreikan ontuva jätehuolto, muovituotteiden suosio ja asema suosittuna turistimaana asettavat kestämätöntä painetta Kreikan upealle luonnolle, kansalaisille ja perinteisille elämäntavoille. Muutoksesta on kuitenkin lupauksia.

Kesällä muodostettu hallitus on sisällyttänyt ympäristöä koskeviin suunnitelmiin kierrätysjärjestelmän kehittämisen ja tavoitteena on myös kieltää kertakäyttöiset muovituotteet vuoteen 2021 mennessä. Muovin määrään on lähdetty vastaamaan myös Kreikan saarilla, joista esimerkiksi turistien suosiossa olevan Paroksen on tarkoitus muuttua täysin muovittomaksi. Hallituksen tehtävä kierrätysjärjestelmän uudistamisessa ei kuitenkaan ole helppo tai halpa. Kuten kaikki ympäristöasiat, myös jäteongelma on asia, joka voidaan ja täytyy ratkaista yhteistyöllä.

Nuoret muutoksen uranuurtajina

Hallituksen haasteista huolimatta tai juuri niistä johtuen Kreikassa on paljon aktiivista ruohonjuuritason ja kaupallista toimintaa, joka tähtää kestävään kulutukseen.

Vegaaninen gyros Vegan Beatista. Liha on korvattu paikallisilla sienillä. Herkullista!

Ympäri Ateenaa on syksyn aikana järjestetty erilaisia kierrätyskulttuuriin, kestävään muotiin tai vegaaniruokaan keskittyviä tapahtumia. Nämä tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden tukea paikallista käsityötä ympäristöystävällisellä otteella. Usein tilaisuudet sisältävät myös erilaisia esityksiä, tietoiskuja, taidetta ja muuta ohjelmaa, joista paikallaolijat saavat laadukasta informaatiota liittyen esimerkiksi kiertotalouteen ja yksilön keinoihin toimia kestävästi.

Paikalliset nuoret aikuiset pyörittävät mainioita vegaaniravintoloita, joita löytyy useita esimerkiksi vastakulttuurin keskiöstä Exarchiasta. Mama Tierra, Avocado, Veganaki, Vegan Beat, näin mainitakseni muutaman. Exarchia on kaupunginosana esimerkillinen myös jakamisessa. Alueelta löytyy talkootyöllä toimivia kahviloita, sosiaalikeskuksia, aikapankkeja ja tarvikelainaamoja, jotka liittyvät olennaisesti solidaarisen ja kestävän kulttuurin kehittämiseen.

Kreikassa tulee myös hyvin toimeen ilman vegaaniravintoloita. Perinteisissä kreikkalaisissa tavernoissa on saatavilla hyvä kattaus paikallisen keittiön mukaisia kasvisruokia. Välttämättä saatavilla ei aina ole täysin vegaanista ruokaa, mutta sekasyöjä, joka haluaa notkauttaa ruokavaliotaan kasvispainotteisempaan suuntaan, pärjää hyvin.

Kausiluontoisia kasviksia pöytään

Hedelmätorin värikästä tarjontaa.

Luulin myös kaipaavani suomalaisia ruokakauppoja ja niiden vaihtoehtorikkaita vegaanihyllyjä. Näin ei ole, sillä kotikadulleni kokoontuu joka viikko paikallisia viljelijöitä myymään tuotteitaan. Kasviksia, hedelmiä, kukkia, juureksia on silmänkantamattoman paljon. Tuotteet ovat edullisia, kausiluontoisesti kasvatettu, raha menee suoraan viljelijän taskuun ja mikä parasta kaikki on erittäin herkullisia. Tällaista ylellisyyttä ei voi Suomessa ympäri vuoden saavuttaa.

Syksy Ateenassa on osoittautunut kestävän elämäntavan suhteen yllättävän samanlaiseksi kuin Suomessa. Suurin haaste on kannustaa itseään muistamaan periaatteensa ja joskus se vaatii vähän vaivannäköä. Suomessa olen ylpeä tiedonjaosta ja toimivasta kierrätyksestä. Kreikassa ihailen ihmisten sisua, jolla pyritään luomaan kestävämpää maailmaa, vaikka lähtökohdat eivät olisi kaikista helpoimmat.

Maija-Leena Tapio

Kirjoittaja on Ateenan-suurlähetystön korkeakouluharjoittelija ja maantieteen opiskelija Oulun yliopistosta. Kolmen kuukauden harjoittelu on ollut intensiivinen ja opettavainen ajanjakso kansainvälisen politiikan ja diplomatian saloihin. Harjoittelun lomassa on kuitenkin ennättänyt myös tutustumaan Kreikan eri puoliin. Maassa on ihastuttanut moniulotteinen luonto, Välimeri ja ihmisten välitön ystävällisyys.