Missä olosuhteissa voi syntyä kansalaistottelemattomuutta? Kreikassa sopivaa maaperää sille ovat luoneet leväperäinen lainvalvonta, ylhäältä tuleva esimerkki välinpitämättömyydestä, toisten kansalaisten vähäinen reagointi ylimieliseen käytökseen sekä tunne epäoikeudenmukaisuudesta.
Parisen sataa vuotta itsenäistä hallintoa pitäisi periaatteessa riittää, jotta yhteiskunnasta saa toimivan, ja kansalaiset kunnioittavat lakia ja järjestystä. Mutta täällä kaakkoisen Euroopan maisemissa asiat eivät aina etene suoraviivaisesti.
Pitkän aikavälin suunnittelu on ollut puutteellista Kreikassa, kun maan poliitikot eivät ole olleet kypsiä puoluerajat ylittävälle yhteistyölle jatkuvuuden varmistamiseksi. Yhden puolueen hallitukset ovat olleet vakio, eikä kompromisseja ole siten tarvinnut useinkaan tehdä. Voimassa olevia säädöksiä ei ole aina sovellettu yhtä lailla kaikkiin kansalaisiin, kun hyvillä suhteilla tai jopa lahjonnalla on voinut päästä pienemmistä pinteistä.
Vanhat hallintokulttuurit ja everstijuntan kausi kummittelevat taka-alalla
Kreikassa on nähty monenlaista hallitsijaa ja hallituskulttuuria maan pitkän historian aikana. Antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden jälkeen vuorossa oli roomalaisia, bysanttilaisia ja ottomaanien hallitsijoita ennen kuin Kreikka taisteli tiensä itsenäiseksi valtioksi vuosina 1821-28. Kreikan lopulliset rajat vedettiin kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen, kun Turkin rannikon läheisyydessä olevat kreikkalaissaaret – Rodos mukaan luettuna – liitettiin lopullisesti Kreikkaan.
Tietysti voi vain arvailla, mikä vaikutus oli 7-vuotisella everstijuntalla (1967-74) ja sen rautaisella otteella Kreikan yhteiskuntaan. Kun kansalaisten vapauksia rajoitettiin selkeästi, sai se aikaan tyytymättömyyttä ja yrityksiä kiertää kieltoja ja rajoituksia parhaan mukaan kiinni jäämättä. Siten monista vastarintaa tehneistä henkilöistä tuli sankareita. Tämä vastarintaliikehdintä kulminoitui Ateenan teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden alulle panemaan kansannousuun, joka johti lopulta juntan kaatumiseen.
Sääntöjen noudattamisen vastenmielisyys on kuitenkin jäänyt joillekin henkilöille automaattivaihteelle.
Eräs kreikkalainen asiantuntija totesi myös hiljattain julkisessa mielipidekirjoituksessaan joidenkin maan kansalaisten elävän tietynlaisessa kuplassa, jossa kielletyistä käytännöistä on tullut osa heidän normaalia arkeaan. Se on ollut mahdollista, koska muut kansalaiset ovat sietäneet tätä käyttäytymistä ilman suurempia vastalauseita eikä lainvalvonta ole ollut riittävällä tasolla. Selkeästi arjessa näkyvinä esimerkkeinä tästä käytöksestä ovat olleet pysäköinti minne sattuu, ja tupakointi lähes kaikkialla.
Laki ja järjestys
Kreikasta ei suinkaan puutu lakipykäliä, joilla säädetään laillista tai laitonta toimintaa. Lain rikkomusten seurauksetkin voivat olla ankaria. Oikeusjärjestelmä toimii kuitenkin hitaasti sen edessä olevan valtavan työmäärän vuoksi. Lainsäätäjien uskottavuutta koetellaan myös tapauksissa, joissa rangaistusta ei pidetä oikeudenmukaisena suhteessa tehtyyn rikkeeseen.
Kaikkia maita sitovien EU-säädöksien osalta paikallinen yhteiskunta ei aina ole valmis niitä sellaisenaan hyväksymään, vaan tarvittaisiin paikallisiin olosuhteisiin sovellettuja kansallisia säädöksiä ja vähittäistä lähentymistä kohti järjestäytyneempiä yhteiskuntia. Julkisen hallinnon into valvoa uuden lain noudattamista voi loppua lyhyeen – erityisesti jos poliittinen tuki on olematonta toimeenpanon suhteen. Kansalaiset havaitsevat kyllä nopeasti, jos lakien noudattamisen valvonta on jätetty retuperälle.
Kreikassa kansalaiset ovat myös tottuneet ajatukseen, että lainsäätäjät tekevät virheellisiä päätöksiä, jotka ovat peruttavissa tai muutettavissa protestoimalla. Siten uusien lakien noudattaminen ei ole automaattista ennen kuin varmistutaan niiden lopullisesta muodosta. Lakien säätämisessä kaivattaisiin yli puoluerajojen tehtävää yhteistyötä johdonmukaisten ja laadukkaiden säädöksien varmistamiseksi.
Uusi hallitus – uudet prioriteetit
Keskustaoikeistolainen Nea Dimokratia –puolue nousi valtaan heinäkuun ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Sitä edelsi 4,5 vuoden pituinen vasemmistolaisen Syriza-puolueen valtakausi. Syrizalla oli opeteltavaa vallankäytössä ja ideologiansa rajojen asettamisessa hallitustyöskentelyyn. Pääministeri Tsiprasilla oli suhteellisen löysä linja lakien noudattamiseen ja niiden valvontaan. Huonon esimerkin antajana kunnostautui erityisesti terveysministeriön varaministeri Polakis, joka lääkärin koulutuksestaan huolimatta tupakoi julkisesti ministeriössä ja parlamentissa muista välittämättä. Tämä itsekäs asenne rohkaisi myös muita olla välittämättä tupakointikiellosta julkisissa tiloissa.
Uusi pääministeri, Kyriakos Mitsotakis, on päinvastoin tehnyt heti selväksi aikomuksensa parantaa lainvalvontaa. Ensimmäiseksi listoille nousi tupakointikiellon noudattaminen julkisissa rakennuksissa ja kulkuneuvoissa. Kreikan terveysministeriö lähetti välittömästi asiaa koskevan tiedotteen kaikille asianosaisille. Rangaistuksia on kovennettu, ja tieliikennesäädöksiin on lisätty rangaistustoimenpiteet kuljettajille, jotka eivät noudata tästedes tupakointikieltoa julkisissa ajoneuvoissa, kuten takseissa, busseissa tai valtion omistamissa autoissa. Alle 12- vuotiaita lapsia suojellaan tupakansavulta myös yksityisajoneuvoissa sakon ja kortin kuukaudeksi hyllyttämisen keinoin.
Tupakoitsijat uskotaan vähitellen saatavan ruotuun kansalaisten myötävaikutuksella. Tupakoinnin aiheuttamien sairauksien arvioidaan rasittavan Kreikan terveydenhuoltojärjestelmää 3,4 mrd. € vuosittain.
Toisena hallituksen esille tuomana esimerkkinä puutteellisesta lain noudattamisesta on moottoripyöräilijöiden sukkuloiminen liikenteen seassa ilman kypärää. Kreikassa kuolee vuosittain reilut 250 motoristia liikenneonnettomuuksissa, mikä on väkilukuun suhteutettuna EU:n ykkössija. Osa menehtyneistä voi olla myös turisteja. Kuten yhden arvostetun lehden päätoimittaja asian ilmaisi: ”kun järki ja elossapysymisvietti eivät auta ajattelemaan omaa parasta ja terveyttä, niin ainoaksi mahdollisuudeksi jää pelko sakoista tai ajokortin menettämisestä, jotta lakia noudatetaan”.
Päivittäin työmatkaa ajavana voi todeta, että pääministerin uskotaan olevan tosissaan, kun yhä useampi moottoripyöräilijä on lähtenyt matkaan kypärä päässään.
Yliopistojen turvapaikka – jäännös everstijuntan kaatumisen ajoilta
Sosialistihallitus Pasok sääti vuonna 1982 juntan kaatumisen jälkimainingeissa Kreikan yliopistoille turvapaikkastatuksen, jonka mukaan viranomaisten oli kiellettyä astua yliopistojen tai korkeakoulujen alueelle ilman sen johtoelinten kutsua tai päätöstä. Poliisilla oli pääsy tiloihin ilman näitä muodollisuuksia vain ihmishenkiä vaatineissa tai vastaavissa rikoksissa, joiden käsittely kuului pikaoikeudenkäynnin piiriin. Yliopistojen johto on yleensä joutunut pyytämään poliisia avukseen, kun kyseessä on ollut yliopiston tilojen valtaus anarkistien tai muiden vastaavien tahojen tekemänä.
Vuonna 2011 lakia muutettiin siten, että kaikki rikollinen toiminta yliopistojen sisällä kuului normaalin rikoslainsäädännön piiriin. Syrizan hallitus muutti kuitenkin lain alkuperäiseen muotoonsa, ja siten rehtorit ovat joutuneet painiskelemaan anarkistien uhkailujen, tilojen sotkemisen ja yliopistorakennusten ympärillä tapahtuvan laittoman kaupankäynnin kanssa. Vasemmistohallitus sieti reagoimatta tällaista toimintaa johtuen osittain myös anarkistien joukossa olevista puolueen kannattajista.
Mitsotakisin hallitus poisti vaalilupauksensa mukaisesti yliopistojen turvapaikka-aseman, jotta poliisiviranomaiset voivat puuttua välittömästi yliopistojen ympäristössä tapahtuvaan laittomaan toimintaan huumekaupasta, kaupusteluun ja muuhun kuitittomaan myyntiin.