Parisen vuotta Ateenassa asuneena voi huomata talouskriisin tulleen ehkä jotensakin selätetyksi: Kaupungin jouluvalot olivat viime jouluna edellisjoulua runsaammat ja näyttävämmät. Hotelleja kunnostetaan ja uusia avataan, ravintoloita ja baareja samoin. Ruokapaikoissa on tosin aina käynyt täällä vilske – ihmisen on syötävä. Suomalainen Wolt on rantautunut myös Ateenaan, tänne aikaa vievän taverna-syömisen sydämeen. Toisella puolella kaupunkia vapaaehtoisjärjestö LSWB valmistautuu jälleen uuteen ateriaan kaupungin turvapaikanhakijoille. Kaksi todellisuutta syömisen ympärillä – ja ruoan ääressähän ihmiset kohtaavat, tässä diplomaatinkin elämässä. –Kreikka nousee – ja kantaa vielä kortensa kekoon muuttoliikkeen todellisuudessa.
Ruokaa kotiin
Ruokalähettipalvelu Wolt käynnisteli Ateenan-toimintojaan viime vuoden lopulla. Edustuston taloudelliskaupallisten asioiden neuvonantaja keskusteli Kreikan valloitukseen lähetetyn suomalaisen wolttilaisen kanssa pariin otteeseen ja avasi kreikkalaisen liiketoimintaympäristön ja paikallisen työllistämisen saloja. Upeaa rohkeutta nelisen vuotta sitten Helsingissä perustetulta start-up –yritykseltä, joka on laajentanut toimintaansa rahoituskierros rahoituskierrokselta!
Tätä nykyä Woltilla on sen omien nettisivujen mukaan yli 1,5 miljoonaa käyttäjää. Yrityksen kotikentällä Helsingissä yli kolmanneksella kaupunkilaisista on Woltin sovellus älypuhelimessaan. Wolt toimii jo yli 15 maassa, joissa sen toimistoissa on yli 300 noin 30 kansallisuutta edustavaa työntekijää. Yritys tekee yhteistyötä yli 3500 ravintolan ja 10 000 lähetin kanssa. Ja laajenee, koska loppukäyttäjät – me ruokailijat – ja yhteistyötä tekevät ravintolat ovat tyytyväisiä. Wolt hakee uusia työntekijöitä paitsi Bakussa ja Almatyssa myös Ateenassa – täällä muun muassa ravintolakumppanuuksia hoitamaan.
Ruokaa kadulle
Ruokaa tarjoilee myös Rosemary Odhiambon perustama LSWB – Love and Serve Without Boundaries. Kenialainen rouva tuli Kreikkaan paremman elämän toivossa – hänen miehensä oli tullut jo muutamaa vuotta aiemmin. Mutta asiat eivät menneet niin onnellisesti: vain muutamia viikkoja Rosemaryn ja lasten saavuttua hänen miehensä kuoli yllättäen. Kielitaidoton, työtön pienten lasten äiti ei tästä lannistunut vaan päätti jäädä. Hän etsi mitä tahansa töitä, työskenteli pesulassa, hoiti lapsia ja siivosi. Hän aloitti myös opiskelut. Elämä oli jälleen järjestyksessä.
Eräänä kylmänä päivänä yksi hänen lapsistaan, pieni poika, nyki äitiä takista ja ihmetteli, miksi kadulla nukkui ihmisiä – eihän siellä kenenkään pitäisi nukkua! Niinpä Rosemary alkoi tehdä ruokaa ja keitellä teetä ja viedä tarjottaviaan kaduilla nukkuville ihmisille. Tästä lähti liikkeelle LSWB, joka tänä päivänä paitsi ruokkii lauantaisin satoja ihmisiä Ateenan keskustassa on myös kielikoulu noin 150 turvapaikanhakijalle, jotka opiskelevat englantia, kreikkaa ja saksaa maanantaista torstaihin. Perjantaisin LSWB-keskuksessa jaetaan vaippoja, vihanneksia ja vaatteita. Ja kaikki tämä vapaaehtoisten voimin; LSWB:ssä käy auttamassa myös Ateenan diplomaatteja, diplomaattien puolisoita ja suomalaisyhteisön jäseniä. Äiti&poika -duo on tämän kaiken dynamo, henki ja sydän, ja mahtava todistus siitä, mitä yksi ihminen voi saada aikaan.
Kreikassa on toki paljon turvapaikanhakijoita auttavia tahoja, mutta tällainen melkeinpä kokonaan lahjoituksiin ja vapaaehtoistyöhön pohjautuva järjestö on ehkä kuitenkin poikkeus. LSWB-päämajassa vallitsee syvä kunnioitus – pakolaisia kohdellaan kauniisti ja inhimillisesti – mutta tarvittaessa Rosemary saa topakasti tilanteet hallintaansa. Muista maista tulevat vapaaehtoiset viettävät täällä lomansa tai virkavapaansa töitä paiskien, monet jo lukuisia kertoja. Mikä saa nämä vapaaehtoiset palaamaan? Juurikin sen arvokkuus, jolla tätä ruohonjuuritason työtä täällä tehdään. Apua saavat ihmiset ovat menettäneet kaiken. Ainakin heidän on saatava ruokaa ja inhimillistä lämpöä – ihmisarvoisella tavalla.
Ruokailu on ihmeellinen ilmiö; sen ääressä kohdataan hyvällä.