Äänestysvilkkautta ja vaalisalaisuuksia – eurovaalien ennakkoäänestyksestä

Ensimmäinen ennakkoäänestys ulkomailla järjestettiin vuonna 1945 Ruotsissa, jolloin Lapin sodan vuoksi Ruotsiin evakuoidulla Lapin väestöllä oli mahdollisuus äänestää Suomen eduskuntavaaleissa. Saksassa vaalien ennakkoäänestyksiä on järjestetty vuodesta 1991 lähtien.

IMG_6276Äänestysvilkkaus vaihtelee vaaleista riippuen: presidentinvaaleissa ja eduskuntavaaleissa äänestetään ennakkoon huomattavasti vilkkaammin kuin vaikkapa EU-vaaleissa. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Saksassa ennakkoon äänesti ensimmäisellä kierroksella 2 549 ja toisella kierroksella 2 465 Suomen kansalaista, kun taas edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2009 ennakkoäänestäjiä oli 763. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa puolestaan Saksassa ennakkoon äänesti 2 431 henkilöä.

EU-vaalien historiasta mielenkiintoisin on ollut 1994 Suomen kansanäänestys liittymisestä EU:n jäseneksi: tuolloin Saksassa annettiin ääniä ennakkoon 2 815 kappaletta. Äänestysvilkkaus oli suuri, kun ottaa huomioon, että Saksassa asuvien määrä oli tuolloin huomattavasti pienempi kuin tänä päivänä. Nykyisin Saksassa asuu reilut 13 000 Suomen kansalaista.

Se historiasta, nyt ollaan jo vuoden 2014 eurovaaleissa.

Valmiina vaaleihin – äänestys alkakoon

Ennakkoäänestyksen järjestäjän tärkeimmät tehtävät ovat varmistaa, että vaalisalaisuus säilyy, ja tarjota äänioikeutetuille mahdollisuus äänestää. Käytännössä tämä tarkoittaa vaalihuoneistojen varaamista, tilan rakentamista äänestämistä varten, vaalimateriaalin tilausta ja henkilökunnan palkkaamista äänestyspaikoille. Ennakkoäänestyksestä tiedotetaan Saksassa asuvia suomalaisia ja mediakyselyihin vaalitunnelmista vastataan. Lopuksi annetut äänet toimitetaan kuriirikyydillä Suomeen ääntenlaskentaa varten.

Toukokuun EU-parlamenttivaaleissa ennakkoon voi Saksassa äänestää 14.–17.5.2014 kuudessa toimipisteessä: Berliinissä, Hampurissa, Münchenissä, Frankfurtissa, Düsseldorfissa ja Stuttgartissa.

Tervetuloa äänestämään!

Leave a Reply