Kuka tuntee Helsingforser Platzin Berliinissä?

3

Suomi-kuva Saksassa paranee. Konkreettista kehitystä näkyy ainakin Berliinin katukuvassa:  ainoa Suomen pääkaupunkiin viittaava paikka, Helsingforser Platz on nimittäin juuri saneerattu.  

Aukiolta pohjoiseen lähtevä katu sai vuonna 1949  nimekseen Helsinforser Straβe.

Tuskin moni edes tiesi tätä ennen, että Helsingin ruotsinkielinen nimi on komeillut suuren itäberliiniläisen aukion reunoilla jo yli sata vuotta. Aukiolta pohjoiseen lähtevä katu sai vuonna 1949  nimekseen niin ikään Helsinforser Straβe. Edellinen, itäpreussilainen nimi Bromberger Straβe oli sodan jälkeen muuttunut poliittisesti epäkorrektiksi.

Helsingforser Platzin luomasta kaupunkikuvasta ei ole näihin päiviin asti halunnut tietää, ei ainakaan ylpeillä. Se  näytti kuulemma pimeältä, ahtaalta parkkipaikalta, jonka läpi kolistelivat raitiovaunut. Friedrichshein-Kreuzberg-hallintoalue julisti saneerauskilpailun, jonka voittajaksi valittiin vuonna 2010 helsinkiläissaaristoa jäljittelevä maisemointi-idea.

Aukion saneerauskilpailun voittajaksi valittiin helsinkiläissaaristoa jäljittelevä maisemointi-idea.

Miljoonan euron aukio

Nyt neljä vuotta kestäneiden ja miljoona euroa maksaneiden saneeraustöiden jälkeen näky on toinen. Tosin totuuden nimissä tarvitaan mielikuvitusta Helsingin merellisyyden, veden aistimiseen. Sen sijaan vehreytenä jatkuva avaruus ja kitukasvuiset, viehättävät kalliosaaret ovat paikallaan.

Maisemasuunnittelutoimisto Fugmann Janotta halusi tehdä Helsingforser Platzista vetovoimaisen ja rauhoittavat levähdyspaikan vilkkaan Warschauer Straβen ja S-Bahn-aseman lähetysyyteen. Suuren ratapihan suuntaan näköalan sulkenut umpimuuri korvattiin ilmavalla metalliaidalla, parkkipaikkojen tilalle rakennettiin luonnonkivistä saarimaisia kasvialueita, joilla kohoilee minikokoisia graniittikallioita, kuivuutta kestäviä ruohikkokasvaja, vaatimattomia kukkia ja pieniä, valkokaarnaisia koivuja.

Helsingin suomenkielinen nimikin näkyy puisten istuinpallien kyljissä.

Helsingin suomenkielinen nimi näkyy puisten istuinpallien kyljissä.

Miksi ruotsinkielinen nimi?

Ruotsinkielinen nimi Helsingforser Platz aiheutti saneeratun aukion avajaisjuhlissa epätietoista pohdintaa. Yhteisvoimin suunnittelijoiden, virkamiesten ja satunnaisten historioitsijoiden kanssa päädyttiin teoriaan, jonka mukaan ruotsinkielinen nimi oli tuolloin Saksan ja Venäjään kuuluneen suuriruhtinaskunta Suomen suhteissa poliittisesti korrektein. Venäjän tsaari Aleksanteri lll (1881–1894) ei katsonut suopeasti suomalaisen itsenäistymisliikkeen kehittymistä, ja suomen kieli oli ajoittain kielletty viranomaiskäytössä. Venäjän ja Saksan keisarit olivat lähisukulaisia, eikä Vilhelm ll tietenkään halunnut horjuttaa jo epävakaiksi käynyttä serkku-monarkiaa.

Toisen teorian mukaan nimeksi oli valittu kaupungin perustamisajan hallitsijan, Ruotsin kuningaskunnan käyttämä nimi Helsingfors. Lähistöllä on myös muita Itämeren kaupunkien mukaan nimettyjä katuja, kuten  Revaler Straβe. Tallinnastahan käytettiin Tanskan vallan aikaista nimeä Reval ennen Viron itsenäistymistä ja uudelleen natsivallan aikana.

Helsinki-mielisille on luvassa toivoa: Bezirksstadtrat Hans Panhoff kaupunkinaluehallinnosta ja senaatin osastopäällikkö Wolf Schulgen lupaavat, ainakin puolileikillisesti, pitää mielessään suomenkielisen nimen Helsinki kun kasvavan Berliinin uusille paikoille valitaan uusia nimiä.

 

Kommentit

Helsinkiläinen 5 vuotta sitten

Niin, paitsi siihen aikaan poliittisesti mahdollisesti korrektein, se oli myös siihen aikaan yleisin kutsumanimi Helsingille. Tässä näkyy siis hienolla tavalla historia ja historiallinen kehitys. On syytä muistaa, että myös esimerkiksi nykyinen Helsinki-Malmin lentoasema (perustettu 1936) oli alussa Helsingfors flygplats, ja myös tästä syystä sen ICAO-tunnus EFHF (E-alue, Finland, Helsinfors), ja vasta myöhemmin Vantaalle avattu lentokenttä sai tunnus EFHK (E-alue, Finland, Helsinki). Aina ei pidä kummastuttaa ruotsinkielisiä nimiä ja sanoja, vaan pitää niitä osana meidän historiaa!

Suojakuoret 5 vuotta sitten

Tämähän täytyy käydä katsomassa ihan paikan päällä ensi viikolla. Muutama pidempi reissu Berliinissä on tullut tehtyä, mutta eipä ole aiemmin sattunut silmään missään tätä aiemmin.

Sakari Kestinen 4 vuotta sitten

Itse asiassa on vähän kumma juttu, miksi se nimi vaihtui silloin sotien välisenä aikana. Meidän kesämökillä on joku yli satavuotias saksan oppikirja, jossa oli käännetty eri lauseita suomesta saksaksi, esimerkiksi ”Juna saapuu Ouluun” ”Der Zug kommt an in Uleåborg”. Nimenomaan Uleåborg, ei Oulu.

Saksankielisistä kartastoista voi päätellä, että muutos käynnistyi itsenäistymisen jälkeen, mutta ennen kansallisosialismin aikaa. Veikkaan, että muutos liittyi jotenkin

Helsingforser Platzin perustamisen aikaan Helsingfors oli kuitenkin siis normi, Helsinki oli ”sivistymättömän rahvaan väännös”.

Itse en pistäisi pahakseni, vaikka saksaksi (ja englanniksi!) vieläkin käytettäisiin Suomen paikannimistä sitä ruotsinkielistä varianttia, ainakin kaksikielisillä alueilla ja Ruotsin kuninkaan perustamista kaupungeista. Itse asiassa Deutsche Ev.-Luth. Gemeinde in Finnland käyttää molempia nimiä, ruotsinkielistä suluissa tai kauttamerkillä. http://www.deutschegemeinde.fi

Leave a Reply