Berliinin uutta lentokenttää ehdittiin jo tuulettaa upeaksi ykkösluokan kohteeksi (Prestigeobjekt) ja alueen infrastruktuurin moottoriksi. Matka on ollut pitkä ja turbulenssi melkoista. Suurprojektin johdossa väki on vaihtunut kuin pyöröovissa. Vastuunkantajan riippakiveä vetää nyt Hartmut Mehdorn, joka lupailee avata osan kenttää tämän vuoden loppuun mennessä. 

Lentäviä lauseita mutta ei lentokoneita

Historialliset sitaatit vääntyvät saksalaisten suussa huulenheitoksi kuten ”Niemand hat die Absicht einen Flughafen zu errichten” (Kenelläkään ei ole aikomusta rakentaa lentokenttää). Lauseen alkuperä juontuu DDR:n valtiopäämiehen Walter Ulbrechtin haastatteluun kesällä 1961, jolloin hän laverteli, ettei kenelläkään ole aikomusta rakentaa muuria (Niemand hat die Absicht eine Mauer zu errichten).  

Äskettäisen USA:n presidentin Barack Obaman vierailun kynnyksellä suurlevikkinen iltapäivälehti puolestaan otsikoi ”Mr. Wowereit [Berliinin hallitseva pormestari], please open this airport”. Ronald Reagan vetosi aikanaan Brandenburgin portilla: ”Mr. Gorbachev, please open this gate”. Berliiniläiset kutsuvat lentokenttää kirotuksi, sillä Flughafen-sanasta on väännetty Fluchhafen (Fluch = kirous).

Kaukainen Schönefeld ei kiehdo

Vuonna 1995 käytiin kädenvääntöä sijoituspaikasta: Berliini halusi kentän omalle puolelleen Schönefeldiin, kun taas Brandenburgin osavaltio painoi päälle oman ehdotuksensa puolesta. Silloisessa sopuratkaisussa päätettiin lentokentän sijoittamisesta Brandenburgin toiveen mukaisesti Sperenbergin kuntaan. Berliinin ja Brandenburgin osavaltiofuusion rauettua Berliini veti loppujen lopuksi pidemmän korren.

Willy Brandtin nimeä kantava Berlin-Brandenburgin uusi lentokenttä BER sijaitsee noin kahden kilometrin päässä vanhasta Berlin-Schönefeldin kentästä. Sosialismin ajan ylpeydellä rakennettu Schönefeld lähiympäristöineen henkii edelleen omaa aikakauttaan.  Kenttä on tätä nykyä lähinnä halpalento- ja charter-yhtiöiden käytössä. Vanha kenttä tullaan saneeraamaan aikanaan Saksan liittovaltion vieraskentäksi. 

Viiden miljardin farssi

Koko suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on menty ilmakuopasta toiseen. Kansalaisprotestit lentokentän sijoituspaikasta, lentoajoista ja -reiteistä pulpahtavat aika ajoin esiin; viimeisimpänä hanakat Müggelseen asukkaat vievät lentoreittipäätöksen oikeuteen ympäristönäkökohtiin vedoten. Lentokentän avajaispäivämäärää on muutettu viiteen kertaan. Mehdorn on muita viisaampi, eikä ole suostunut kommentoimaan ajankohtaa, jolloin rakennustyöt saadaan päätökseen ja koko kenttä avataan. 

Työmaalla on ilmiselvästi puuttunut korkean tason insinööri-know-how, muutoin ei olisi 40 000 vikaa ja puutetta. Projektia ei ole valvottu kokonaisvaltaisesti – yksi käsi ei tiedä mitä toinen tekee. Lentokenttähankkeesta vastuussa olevien poliittisten tahojen – liittovaltio (Bund), Berliini sekä Brandenburgin osavaltio – edustajat ovat maallikkoja, joilla ei ole ymmärrettävästikään sellaista ammatillista teknistä osaamista, jota projekti edellyttää.  

Rahaa on palanut hulvattomasti. Lentokentän läheisyydessä asuville on myönnetty varoja meluerityksestä aiheutuviin rakenteellisiin korjauksiin ja parannuksiin.  Muutostöitä ja rahaa ovat vaatineet nyt muutkin kuin lähikunnat. Lentokentän kustannukset nousevat edelleen eikä loppua näy.

Oma henkilökohtainen arvioni lentokentän lähistön asukkaana on, että kolmas laskeutumisrata joudutaan rakentamaan suht pian sen jälkeen, kun uusi kenttä on otettu käyttöön, jotta toiminta olisi taloudellisesti kattavaa. Ja toivoisin, että se rata tulee olemaan Sperenbergissä eli Warum nicht gleich so, sanoisin.

Kirjoittajan asuinkunta on Mahlow, 8 km linnuntietä uudesta lentokentästä