Ylistyslaulu tillilihalle

Klimppisoppa, tilliliha ja kumiperunat. Kouluruoka herättää harvassa sitä nauttineessa herkullisia mielikuvia. Harva suomalainen tulee kuitenkaan ajatelleeksi, kuinka etuoikeutetusti olemme saaneet koulupäivämme viettää. Suomessa on tarjottu maksutonta kouluruokaa ensimmäisenä maailmassa, jo vuodesta 1948.

Saksan kouluruokailuverkosto vaatii kouluruoan arvonlisäveron alentamista 19 prosentista 7 prosenttiin.
Saksan kouluruokailuverkosto vaatii kouluruoan arvonlisäveron alentamista 19 prosentista 7 prosenttiin.

Saksassa tilanne on toisin. Koulutuspolitiikka kuuluu osavaltioiden toimivaltaan, joten myös kouluruoan tarjonta vaihtelee osavaltiosta toiseen. Vain noin kolmannes saksalaislapsista käy kokopäiväkoulua, muut menevät lounasaikaan kotiin äidin tai isoäidin soppakattilan ääreen. Niissäkin kouluissa, joissa kouluruokailu järjestetään, vanhemmat joutuvat maksumiehiksi.

Kokopäiväkoulujen yleistyessä kouluruokailu on yhä ajankohtaisempi aihe myös Saksassa. Olen käynyt puhumassa aiheesta jo Saksan liittopäivillä ja viimeksi Bad Kreuznachissa, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa järjestetyssä kouluruokakonferenssissa.

Konferenssi järjestettiin itävaltalaisen, Saksassa asuvan tähti- ja tv-kokki Johann Laferin isännöimässä Römerkastellin lukion ruokalassa. Lafer on Saksan Jamie Oliver ja kouluruokailun sanansaattaja. Römerkastellin lukiossa tarjolla on lisäaineetonta lähiruokaa ja lukion oppilaat osallistuvat itse ruokalajien valintaan.

Römerkastellin lukion ruokalassa aterioiden raaka-aineet ovat esillä, jotta oppilaat oppivat tunnistamaan eri ruoka-aineita.
Römerkastellin lukion ruokalassa aterioiden raaka-aineet ovat esillä, jotta oppilaat oppivat tunnistamaan eri ruoka-aineita.

Kouluruoka-teema oli houkutellut konferenssiin yli 300 asiasta kiinnostunutta kuulijaa rehtoreista ja vanhemmista ravintola-alan ammattilaisiin. Suomen mallissa kiinnosti erityisesti kouluruokailun rahoitus. Moni ei voinut uskoa, että Suomessa kouluruoka-annoksen keskimääräinen hinta sivukulut mukaan lukien on 2,62 euroa. Sain selittää Suomen rahoitusmallia jopa Rheinland-Pfalzin osavaltion tv-uutisissa.

Liikuttavinta oli, kun eräs konferenssiosallistuja tuli kertomaan, kuinka hän melkein oli itkeä kuulleessaan Suomen järjestelmästä – Saksalla kun on vielä pitkä matka samaan.

Lounaalla söimme – mitäpä muutakaan kuin – kouluruokaa. Rosmariinikana, ratatouille ja polenta olivat tosin lähempänä gourmet-ravintolan antimia kuin suomalaista kouluruokaa.

Vaikka harva saksalaislapsi saa nauttia lämpimän lounaan koulussa, Römerkastellin lukion oppilaat ovat kieltämättä hyvin onnekkaita. Ani harva saa tottua jo lapsena, jos koskaan, Michelin-tähtien makumaailmaan.

Kouluruokakonferenssi houkutteli paikalle yli 300 aiheesta kiinnostunutta.
Kouluruokakonferenssi houkutteli paikalle yli 300 aiheesta kiinnostunutta.

Leave a Reply