Harjoitteluni Argentiinassa on ollut kiinnostava ja monipuolinen. En tiennyt paljoa Argentiinasta, Uruguaysta, saati Paraguaysta ennen tänne tuloani. Heti alusta alkaen tehtäväni olikin sukeltaa syvälle Argentiinan ja Paraguayn politiikkaan ja talouteen. Tietoa tuntui tulevan välillä liikaa kerralla, toisaalta tuntui, että tarvitsemaani tietoa hädin tuskin löytyi. Haastetta oli.

Argentiinan poliittinen ja ekonominen realiteetti on surullisen kiehtova. Velkaa on kymmeniä miljardeja, politiikka vahvasti polarisoitunutta, jopa seesteiseltä vaikuttavassa Patagoniassa kytee konflikti. Paikallisten kanssa jutellessa tuntee käsinkosketeltavaa turhautumista tilanteeseen. Ihmiset tuntuvat olevan todella perillä poliittisesta tilanteesta, ja mielipiteet ovat vahvoja. Hienoista epätoivon tunnetta tuntuu olevan ilmassa.

Kyseessä on kuitenkin valtio, jolla on historiaa diktatuurista, syvistä ekonomisista kriiseistä ja sodista. Argentiina on myös yksi koronan pahiten runtelemia maita. Pandemian aikana BKT laski 10%, ja inflaatio on 50% luokkaa.

Onko siis ihmekään, että ihmiset turhautuvat?

Medialukutaitoa

Nykymaailmassa mediakriittisyys ja medialukutaito ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Täytyy tietää kuka kirjoittaa mitäkin, ja millä tarkoituksella. Valeuutiset aiheuttavat maailmalla välillä pahaakin vahinkoa, eikä Argentiina ole poikkeus. Marraskuun lopulla Argentiinan keskuspankin nimissä levitetty väärennetty tiedosto aiheutti yli 500 miljoonan dollarin poistumisen finanssijärjestelmästä. Täytyy myös osata löytää informaatiota oikeista paikoista. Yksikin huonosti valittu lähde saattaa antaa todella vääristyneen kuvan. Nyanssia ei kuitenkaan saa unohtaa. Argentiinalaisilla on vielä tuoreessa muistissa vuoden 2001 finanssikriisin varjo. Pelko samankaltaisesta tilanteesta on todellinen, ja mediakriittisyys jää taka-alalle, kun luotto pankkeihin ja valtioon on huono.

Latinalaisessa Amerikassa, jossa lehdistövapaus on kärsinyt vahvasti viime vuosina, kriittinen medialuku on tullut tarpeeseen. Esimerkiksi Argentiina muutama vuosi sitten oli Reporters Without Bordersin lehdistönvapauden indeksin 180:sta maasta sijalla 50., tätä nykyä 69. Lehdistöä vastaan on myös hyökätty. Epävarmassa ekonomisessa ja poliittisessa ympäristössä terve lehdistö ja lehdistövapaus ovat normaalia tärkeämmässä asemassa. Ehkäpä Suomella, joka on tämän vuoden indeksillä toisella sijalla, olisi jotain opetettavaa tällä puolen maailmaa?

Selvittäessäni Mapuche alkuperäiskansan protesteja Argentiinan Patagoniassa tai Paraguayn kärjistynyttä, ja välillä tulehtunuttakin poliittista tilannetta, oli tärkeää varmistaa keräämäni tieto mahdollisimman hyvin. Lähdetietoisuus, ja mediamaiseman sekä mediakonsernien roolien ymmärtäminen korostui.

Myöskin suurten lehtien poliittinen tausta oli hyvä selvittää – uutisoinnin sävy esimerkiksi korruptiosta syytetyn Paraguayn pääkaupungin Asunciónin hiljattain valitun pormestarin suhteen vaihteli välillä paljonkin. Toisaalta sävy oli miltei tukeva, ymmärtäväinen, tai asioista ei uutisoitu ollenkaan. Toiset tahot taas keskittyivät vahvasti virheisiin ja väärinkäytöksiin. Raportoinnissa en kuitenkaan voinut alkaa syyttämään, enkä myöskään puolustelemaan. Neutraalisuus täten syntyi syynäämällä kaikki tärkeimmät lähteet läpi.

Tämä oli vain yksi osa harjoittelustani. Harjoitteluni aikana syntyi entistä vahvempi mielenkiinto Latinalaista Amerikkaa, ja etenkin Argentiinaa kohti. Kiinnostava asiasisältö, sekä loistava työyhteisö tieten auttoivat asiassa. Myönnän, että nyt jo pyörii ajatuksissa, miten palata takaisin Argentiinaan.

Juho Säkkinen