Pohjoismaisella sisustustyylillä on kysyntää Argentiinassa, mutta tarjonta on valitettavasti paikallista.

Pohjoismainen tyyli on valloittanut Buenos Airesin huonekaluliikkeet ja argentiinalaisten sisustuslehtien sivut. Voisi puhua jopa skandibuumista – hipsterkaupunkiosa Palermon putiikeista löytää tutunoloisia tuoleja ja lamppuja, joiden nimi on Helsinki tai Estocolmo. Alkuun näky viehättää, mutta melko pian alkaa kaivata aitoa tavaraa variaatioiden sijaan.

Syys-lokakuun ajan Buenos Airesissa on esillä Alvar Aalto -näyttely, joka keräsi pelkästään avajaisiin 500 pohjoismaisen suunnittelun ihailijaa. Näyttelyyn haalittiin Aalto-maljakoita ja muita esineitä talkoovoimin yksityiskodeista, sillä tavaroiden tuonti Argentiinaan on tehty erittäin vaikeaksi. Argentiinalaista kekseliäisyyttä kuvastaa se, että koska aitoja huonekaluja ei ollut saatavilla, näyttelyyn 3D-tulostettiin niiden pienoismalleja.

Pohjoismaisuus myy. Sillä ei sitten ole niin väliä, onko se ainoastaan päälle liimattua. Plagiointi on imartelun korkein muoto, ja valtaosa tuotteista on toki saanut vain inspiraationsa pohjoismaisilta tai muilta tunnetuilta suunnittelijoilta.

Räikeimmät ovat kuitenkin suoria kopioita: missään muualla en ole nähnyt yhtä valtavaa määrää ”Eames”-tuoleja, joiden hinnasta jo tietää, että kyseessä ei ole missään nimessä aito tavara. Tuttu näky ovat myös kovasti Marimekon kuoseja muistuttavat kankaat. Muotoilua ja alkuperäisideoita arvostamaan tottuneesta suomalaisesta tämä tuntuu tietysti ikävältä; aika harva Suomessa sisustaisi kotiaan esimerkiksi feikki-Aallolla.

Tarkkasilmäinen löysi vielä hiljattain kaupungista myös tutun keltasinisen logon, mutta oikean Ikean sijaan kyseessä oli nyt jo lapun luukulle laittanut paikallinen yrittäjä. Kaupan oli vain kankaita, sloganina ”Quality and design of Sweden, made in Turkey”. Ruotsalaisen kollegan mukaan Ikean pääkonttoriinkin oli sana kiirinyt, mutta monikansallisella huonekalujätillä ei ole aikomuksia Argentiinan markkinoiden suhteen, joten putiikinpitäjä sai olla rauhassa.

Suomalaisnäkökulmasta valitettavaa tietysti on, että tarjolla on vain paikallista tuotantoa eikä aitoa Artekia tai Iittalaa. Osasyynsä on varmasti tuontirajoituksilla ja kenties myös sillä, ettei kaikkia kuluttajia kiinnosta, kuka alkujaan suunnittelikaan ruokapöydän tuolit. Kovin edullista ei tämä semiskandinaavinenkaan muotoilu ole, mutta tuontitavaraan verrattuna toki halvempaa.

Toisaalta Argentiinasta löytyy niitäkin, jotka haluavat nimenomaan aitoa merkkitavaraa ja joilla on varaa maksaa siitä. Kenties tulevaisuudessa, kun tuontirajoitukset helpottavat, myös Buenos Airesista voi ostaa aitoa Suomi-designia. Naapurimaa Uruguayssa, varakkaiden lomakohteessa Punta del Estessä kuulemma jo toimii tanskalainen huonekaluketju Bo Concept, ja kauppa käy.