Digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus romaninaisten oikeuksien toteutumiselle?

Seitsemäs kansainvälinen romaninaisten konferenssi järjestettiin Espoon Hanasaaressa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti 25.-27. maaliskuuta 2019 seitsemännen kansainvälisen romaninaisten konferenssin. Konferenssi järjestettiin osana Suomen Euroopan neuvoston (EN) puheenjohtajakautta, ja se keräsi Espoon Hanasaareen lähes sata romaninaisten oikeuksista kiinnostunutta osallistujaa.

Ulkoministeriön EN-puheenjohtajuustiimin uusimpana vahvistuksena sain ilokseni osallistua kyseiseen tapahtumaan. Aihe oli minulle jokseenkin uusi, joten odotin innolla siihen syventymistä. Kyseessä on kuitenkin yksi Suomen suurimmista kielellisistä ja kulttuurillisista vähemmistöistä. Romanien oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet ovat Suomelle keskeinen kysymys myös Euroopan neuvoston toiminnassa. Suomen painopisteitä romanipolitiikassa ovat romaninaisten, -nuorten ja –lasten oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen.

Avausistunnon pääpuhujana toimi presidentti Tarja Halonen (toinen vasemmalta), joka on toiminut aloitteentekijänä muun muassa Euroopan romanifoorumin perustamisessa ja kehittämisessä. Vasemmalta lukien kuvissa myös Vivian Isberg, Sirpa Pietikäinen sekä Hallvard Gorseth. Kuva: Laura Kaltiainen

Yksi konferenssin mielenkiintoisimmista osuuksista oli uusia teknologioita sekä digitalisaatiota käsitellyt istunto. Istunnon tarkoituksena oli keskustella siitä, ovatko digitalisaatio ja uudet teknologiat uhka vai mahdollisuus romaninaisten oikeuksien toteutumiselle. Kävi ilmi, että usein ne ovat molempia. EU:n Ursula Till-Tentschert kertoi, että samaan aikaan kun loukkaavan kielen tunnistamiseen suunnitellut algoritmit ovat helpottaneet vihapuheen identifioimista ja siitä raportointia, huonolaatuinen data voi johtaa myös syrjintään. Algoritmit saattavat tunnistaa tietyt ihmisryhmät esimerkiksi heille tavanomaisten postinumeroiden perusteella. Syrjiviä algoritmeja voidaan estää muun muassa niiden läpinäkyvyydellä, testiprofiileja luomalla sekä datan laatua arvioimalla.

Yvonne MacNamara, Jenita Rauta, Henna Huttu sekä Ursula Till-Tentschert keskustelivat uusista teknologioista ja digitalisaatiosta. Kuva: Laura Kaltiainen.

Istunnossa nostettiin esiin myös teknologian mahdollistamia uusia innovaatioita. Paljon mielenkiintoa herätti esimerkiksi älylaitteisiin ladattava SOS Kamira-aplikaatio, jonka avulla romanit voivat raportoida kokemastaan syrjinnästä. Sovellus sisältää muun muassa tietoa ihmisoikeuksista, tarvittavia yhteystietoja sekä raportointilomakkeen. Raportoidut tapaukset käsitellään tapauskohtaisesti, ja välitetään tarpeen vaatiessa esimerkiksi poliisille.

Lisäksi istunnossa muistutettiin sosiaalisessa mediassa tehtävien ihmisoikeuskampanjoiden voimasta. Yleisössä toivottiin, että paljon julkisuutta saavat kampanjat johtaisivat päätöksentekijöiden sitoutumiseen myös poliittisella tasolla.

Suuret kiitokset STM:lle ja EN:lle mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä! Suomen puheenjohtajuus EN:ssa huipentuu 16.-17.5. järjestettävään ulkoministerikokoukseen, joka kokoaa kaikki 47 jäsenmaata Helsinkiin. Tässä yhteydessä juhlimme myös Euroopan neuvoston 70-vuotissyntymäpäiviä.