EIT:n uusi tiedonjakoalusta (ECHR Knowledge Sharing platform) eli ECHR-KS opastaa EIT:n oikeuskäytäntöön jäsennellyssä, ajantasaisessa ja käyttäjäystävällisessä muodossa. Erityisesti alusta on suunnattu kansallisille tuomioistuimille. Parhaimmillaan ihmisoikeuskäytännön parempi hyödynnettävyys parantaa kansallisten tuomioiden perustelujen tasoa ja kysymysten tarkastelua perusoikeusnäkökulman lisäksi myös ihmisoikeusnäkökulmasta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) julkaisi 18.10.2022 uuden julkisen tiedonjakoalustan (ECHR Knowledge Sharing platform) eli ECHR-KS. Se tarjoaa tietoa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (EIS) ja EIT:n ratkaisukäytännöstä kootusti, jäsennellyssä ja ajantasaisessa muodossa. EIT:n sisäisessä ja jäsenmaiden korkeimpien oikeuksien yhteistyöverkoston käytössä alusta on ollut jo aiemmin, mutta jakamalla sen nyt julkiseksi EIT pyrkii tukemaan ihmisoikeuksien toteutumista kansallisella tasolla. Erityisesti alusta on suunnattu kansallisille tuomioistuimille.
Aineisto on jäsennelty käytännönläheisesti EIS artiklojen mukaisesti ja teemoittain. Kuhunkin artiklaan ja teemaan liittyen löytyy mm. opas keskeisestä EIT:n oikeuskäytännöstä (Case-Law Guide), tuoreimmat ratkaisut, koonti aihetta koskevasta oikeuskirjallisuudesta ja artikkeleista sekä linkit muihin aihetta koskeviin lähteisiin jaoteltuna ainakin Euroopan neuvoston, YK:n ja EU:n toimijoihin.
Sivusto ei korvaa EIT:n HUDOC-järjestelmää, josta edelleenkin löytyy kaikki EIT:n ratkaisut, vaan ECHR-KS toimii sen rinnalla ja ohjaa linkeistä käyttäjän HUDOC-järjestelmän puolelle tarkastelemaan itse ratkaisuja.
ECHR-KS kokoaakin aiemmin useissa ja satunaisen tiedonhakijan näkökulmasta hankalasti löydettävissä olleen tiedon yhteen ja käyttäjäystävälliseen sivustoon. Jäsentely on käytännönläheinen ja käyttäjämukavuudeltaan tältä vuosituhannelta. Se tarjoaakin konkreettisia työvälineitä kansallisille tuomareille ja muille käytännön toimijoille ihmisoikeuskysymysten hahmottamiseen ja käsittelyyn. Tämä toivottavasti edistää ihmisoikeuksien toteutumista koko järjestelmän ensisijaisen tavoitteen mukaisesti jo kansallisella tasolla, sillä onhan tapausten käsittely EIT:ssä vasta viimesijainen keino hakea oikeutta ihmisoikeusloukkauksille.
Toistaiseksi palvelu on englannin- ja ranskankielinen. EIT toivoo hankkeelle jäsenmaiden lisärahoitusta, jotta se voitaisiin kääntää mahdollisimman monelle jäsenmaan kielelle. Tämä entisestään edistäisi palvelun hyödynnettävyyttä ja ohjaisi kansallisia toimijoita relevantin tiedon äärelle.
Suomalainen oikeusjärjestelmä on perinteisesti nojannut kansallisen lain soveltamiseen luottaen siihen, että lainvalmistelussa on huomioitu ihmisoikeusnäkökulmat. Näin pääsääntöisesti onkin tapahtunut niin perustuslain kuin alemman tasoisen normiston osalta – kuitenkin huomioiden vain lainvalmistelun aikaisen ihmisoikeusnormiston ja -käytännön. Lisäksi KKO on kiitettävästi oikeuskäytännössään perustellut ratkaisujaan myös EIT:n oikeuskäytännöllä ja tarjonnut kansallisille tuomioistuimille ”valmiiksi pureskeltua” aineistoa kansainvälisestä normistosta ja esimerkiksi EIT:n käytännöstä (esim. KKO 2020:20). Suomalainen rivituomari lähtökohtaisesti selviääkin varsin pitkälle kansallista lakia, sen valmisteluaineistoa ja kansallista oikeuskäytäntöä soveltamalla. Mutta sitten, kun eteen tuleekin se harvinaisempi tapaus, jossa nämä eivät tarjoakaan riittävää tai ajantasaista perustaa ratkaisulle, niin silloin ECHR-KS tarjoaa aiempaa tehokkaamman työkalun etsiä nopeasti relevanttia tietoa ihmisoikeuskysymyksistä.