Euroopan neuvoston ulkoministerit kokoontuvat Helsinkiin

Kuluvan vuoden suurin Suomessa järjestettävä ministeritason kokous on Euroopan neuvoston ulkoministerikokous, joka kokoaa 47 maan edustajat Helsinkiin ja päättää Suomen puheenjohtajakauden järjestössä.

Helsingissä 17.5. järjestettävä ulkoministerikokous ei ole osa Suomen Euroopan unionin puheenjohtajakautta, vaan se päättää Suomen puheenjohtajakauden Euroopan neuvostossa. Puolivuotinen puheenjohtajuus alkoi 21.11.2018.

Euroopan neuvoston ministerikomitea kokoontuu ulkoministeritasolla kerran vuodessa, joten kokous osuu joka toiselle puheenjohtajamaalle. Edellinen ulkoministerikokous oli Helsingörissä Tanskassa toukokuussa 2018.

Suomi on Euroopan neuvoston puheenjohtajana nyt toista kertaa. Edellinen puheenjohtajakausi osui vuosille 1997–1998.

Ukrainan tilanne esillä Wienissä

Itse olen saanut seurata Euroopan neuvoston ulkoministerikokouksia vuodesta 2014 lähtien. Krimin liittäminen ja Itä-Ukrainan konflikti muistuttivat Euroopan neuvoston merkityksestä, ja toukokuussa 2014 Itävallan puheenjohtajakaudella Wienissä pidettyyn kokoukseen osallistui runsaasti ulkoministereitä, Suomesta Erkki Tuomioja.

Ukrainan tilanteen ohella kokouksessa keskusteltiin järjestön pääsihteeri Thorbjørn Jaglandin lanseeraamasta pääsihteerin vuosiraportista, johon oli koottu akuutteja ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltio-ongelmia jäsenmaissa. Nämä oli identifioitu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden ja järjestön yleissopimuksia valvovien ns. monitorointimekanismien antamien suositusten pohjalta.

Wienin kokous. Kuva: Henna Kosonen

 

Terrorismi puhutti Brysselissä

Seuraavana vuonna kokousisäntänä toimi Bryssel Belgiassa. Belgia isännöi puheenjohtajakaudellaan vuonna 2015 myös oikeusministerikokouksen osana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen reformiprosessia, ja tästä jäi elämään niin kutsuttu Brysselin julistus, joka korostaa jaettua vastuuta tuomioiden täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä oma osuutensa – tietenkin, muutenhan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot eivät ole vaikuttavia. Ranskassa ja muualla Euroopassa tapahtuneiden terrori-iskujen vuoksi kokouksessa puhuttiin myös terrorismista ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma koskien väkivaltaisen ääriajattelun ja terrorismiin johtavan radikalisoitumisen vastaisia toimia.

Terrorismi ja maahantulovirrat näkyivät Sofian ja Nikosian kokouksissa

Vuonna 2016 vuorossa oli Bulgaria ja Sofia, jossa keskeisiä teemoja olivat terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy, muuttoliikekriisi sekä ihmisoikeudet konfliktien ratkaisuissa. Kokouksessa korostettiin, että ihmisoikeuksia tulee voida monitoroida kaikilla alueilla Euroopassa. Itseltäni Bulgarian kokous jäi kuitenkin välistä, sillä hoidin tuolloin kotona pientä vauvaani.

Vuonna 2017 kokoonnuttiin aurinkoisessa säässä Nikosiaan Kyprokselle. Terrorismiteema jatkui myös tuolloin: kokouksessa avattiin allekirjoitettavaksi kulttuuriomaisuuteen kohdistuvaa rikollisuutta koskeva yleissopimus sekä hyväksyttiin terrorismin uhreja koskevat uudistetut ohjeet jäsenmaille. Edellisvuosien maahantulovirrat näkyivät maahanmuuttaja- ja pakolaislapsia koskevan toimintaohjelman hyväksymisen muodossa.

Euroopan neuvosto myrskyn kourissa

Vuoden 2018 toukokuussa kokoonnuttiin tuulisessa säässä Tanskanmaalle Hamletin linnaan pohtimaan ”ollako vai eikö olla?” Euroopan neuvoston ollessa historiansa suurimman kriisin kourissa. Krimin liittämisen vuoksi Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (PACE) asetti vuosina 2014 ja 2015 sanktioita Venäjän PACE-delegaatiolle (muun muassa poisti äänioikeuden), minkä vuoksi Venäjä jättäytyi myöhemmin parlamentaarisen yhteistyön ulkopuolelle. Venäjä oli tämän vuoksi myös lopettanut jäsenmaksujen maksamisen järjestölle, mikä oli vienyt järjestön talouskriisiin. Tanskassa päätettiin jatkaa Euroopan neuvoston reformiprosessia ja suunnattiin katse Helsingöristä Helsinkiin.

2018 ulkoministerikokous järjestettiin Tanskassa. Kuva: Henna Kosonen

 

Helsingin kokoukseen korkeat odotukset

Helsingissä on aika katsoa sekä historiaan että tulevaan. Kokous alkaa 16.5. pidettävällä Euroopan neuvoston 70-vuotisjuhlalla, joka järjestetään Finlandia-talossa. Euroopan neuvosto perustettiin 5.5.1949, siis ennen Euroopan unionia ja sitä edeltäneitä järjestöjä. Varsinainen ministerikokouksessa 17.5. katse suunnataan tulevaan: Suomi on tehnyt paljon töitä puheenjohtajakaudellaan Euroopan neuvoston kriisien ratkaisun edistämiseksi niin Strasbourgissa, Suomessa kuin valtioiden välisissä tapaamisissa eri tasoilla. Kokouksessa hyväksytään syksyllä väistyvän pääsihteeri Jaglandin viimeinen raportti, jossa hän tekee esityksiä järjestön tulevaisuuden liittyen, sekä muita järjestöön, sen toimintaan, tulevaisuuteen ja suhteisiin muiden toimijoiden kanssa liittyviä päätöksiä.

Ulkoministeriön Euroopan neuvosto -tiimi valmistautuu puheenjohtajakauden loppuhuipennukseen Finlandia-talolla. Kuva: Miika Tomi

 

Euroopan neuvosto on järjestö, joka kannattaa säilyttää ja jonka toiminta turvata myös tulevaisuudessa. Vastaavaa järjestöä ei ole missään muualla. Esimerkiksi Euroopan unionilla tai Yhdistyneillä kansakunnilla ei ole vastaavia monitorointimekanismeja, joilla voidaan valvoa vaikkapa naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastaisen sopimuksen toimeenpanoa jäsenmaissa. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ainutlaatuinen – se on yksilöiden viimesijainen keino saada oikeutta, elleivät he ole saaneet sitä kotimaassaan.