Pikkupossuja ja parlamentaarista vaikuttamista

Sirkka-Liisa Anttilalla riittää tarinoita Euroopan neuvostosta. Suomen PACE-valtuuskunnan Grand Old Lady on ollut mukana valtuuskunnassa muutamin keskeytyksin jo toukokuusta 1989, siis Suomen Euroopan neuvoston jäsenyyden ensi hetkistä lähtien. Anttilan kokemus ja tietämys Euroopan neuvoston ja PACE:n toiminnasta on vertaansa vailla.

Sirkka-Liisa Anttila työssään Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistunnossa. Kuva: Euroopan neuvosto

Nappasin legendaarista Sirkka-Liisaa hihasta hänen käydessään viimeksi Strasbourgissa ja pääsin kysymään muutamia kysymyksiä ja ammentamaan hänen ehtymättömästä tarinalaaristaan.

Mikä ihmeen PACE?

Ensin täytyy kuitenkin selventää, että mikä se PACE oikein on. PACE – Parliamentary Assembly of the Council of Europe –  on toinen neuvoston päätoimielimistä ministerikomitean ohella. PACE koostuu jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenistä ja edustaa näin suoraa kansanvaltaa neuvostossa.

PACE käy keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja tekee aloitteita ministerikomitealle. PACE myös valitsee kaikki tärkeät toimihenkilöt, kuten neuvoston pääsihteerin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit sekä ihmisoikeusvaltuutetun. PACE toimii kansallisten parlamenttien tapaan puolueryhmiin järjestäytyneenä.

Kuvassa osa Suomen PACE-valtuuskuntaa ulkoministeri Soinin kanssa tammikuussa 2019. Vasemmalta Tom Packalén, Anne Kalmari, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Sirkka-Liisa Anttila, Anne Louhelainen ja Jaana Pelkonen. Kuva: Mia Spolander

Sirkka-Liisa, miksi PACE on tärkeä?

–  PACE edistää ihmiskunnan menestymisen tärkeimpiä kivijalka-asioita jäsenmaissaan kuten ihmisoikeuksien toteutumista, vapaata demokratiaa sekä oikeusvaltioperiaatetta. PACE valvoo monitorointijärjestelmän kautta sitä, edistävätkö EN-jäsenmaat toiminnassaan näiden arvojen toteutumista. Itä-Euroopan uusissa demokratioissa on haasteita voitettaviksi. EN on samalla EU:n jäsenyyden eräänlainen valmistava eteinen, odotushuone. PACE voisi ottaa vahvemmankin roolin näiden perusarvojensa edistämisessä.

Mikä on hauskin muistosi PACE:sta vuosien varrelta?

–  Suomen liityttyä EN:oon vieraili EN:n maatalouskomitea Suomessa kesäkuussa 1989, kaksi viikkoa liittymisen jälkeen. Toimin vierailun emäntänä vieden eri maiden kollegat maatilallemme Forssaan. Mukana oli mm. UK:n ex-maatalousministeri Dame Peggy Fenner, joka kiinnostui suomalaisesta siankasvatuksesta niin paljon, että meni sikalaamme tutustumaan. Tullessaan ulos hänellä oli 2-viikkoinen pikkupossu sylissä, jota hän ihasteli pihallamme! Seuraavan päivän lehtien etusivun kuvissa hän esiintyi possu sylissään! Tarjosin hämäläisen pitopöydän lounaan komitean jäsenille sillä seurauksella, että komitean jäsenet muistivat minut sen jälkeen ja minä muistin heidät. Suosittelen kaikille, tehokas verkottuminen tuloksena.

Oletko joskus ollut pettynyt PACE:n toimintaan?

Odotan PACE:lta korkeampaa profiilia ja enemmän vaikuttavuutta diplomatian keinoin ratkaista ristiriitatilanteita. Tällä hetkellä olen pettynyt siihen, että esim. Ukrainan ja Venäjän välisessä kriisissä on kaivauduttu syvälle vastakkainasetteluun, joka ei edistä ratkaisun hakemista kriisiin. Venäjä on toiminut vastoin kansainvälistä oikeutta ja se on sanktioin tuomittu. Tämänkin jälkeen pitää löytää ratkaisu siihen, miten edetään. Odotan parlamentin poliittisilta ryhmiltä paljon vahvempaa sitoutumista ratkaisujen hakemiseen. Kysymys on ennen muuta poliittisesta vastuunotosta. Poliittisten ryhmien kokoontumisiin ja yhteistyöhön yleiskokousviikolla varaisin paljon enemmän aikaa keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi. Poliittisten ryhmien johtoon tarvitaan vahvoja persoonia, joilla luottamusta ja valtaa puuttua asioihin tehokkaammin.

Mitä jäät kaipaamaan Euroopan neuvostosta ja PACE:sta?

–  Jään kaipaan tätä haastavaa mutta samalla hyvin kiinnostavaa työtä, hyviä kollegoja ja myös edustuston osaavaa ja hyvin palvelualtista väkeä. Olen saanut olla lähes 20 vuotta aitiopaikalla seuraamassa Euroopan 47 jäsenmaan kehitystä ja olla siihen omalta osaltani vaikuttamassa. Päivääkään en vaihtaisi pois.

Voitko antaa lopuksi jonkin hyvän neuvon meille jälkeesi jääville Euroopan neuvosto -puurtajille?

–  Menestymisen avain on laaja sidosryhmiin verkottuminen, perusteellinen asioihin perehtyminen ja hyvät ihmissuhteet joka suuntaan. Pienen maan tärkein voimavara on yhteistyössä – vahvassa diplomatian keinoin rakennettavassa yhteistyössä, joilla vaikeitakin asioita voidaan ratkaista. Suomella on näyttöä rauhan välittäjänä, kriisien ratkaisijana. Olemme olleet ja olemme kokoamme suurempi toimija maailmalla, kiitos viisaiden valtiojohtajiemme.

Presidentti Sauli Niinistö puhui parlamentaariselle yleiskokoukselle tammikuussa 2019. Kuva: Mia Spolander

Sirkka-Liisa Anttila ei asetu enää ehdolle tämän kevään eduskuntavaaleissa. Näin ollen myös hänen PACE-uransa tulee päätökseen. Kiitämme Sirkka-Liisaa menneistä huikeista vuosikymmenistä ja toivotamme hänelle leppoisia eduskunnan ja PACE:n jälkeisiä päiviä!