Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvostossa alkoi eilen. Minulle henkilökohtaisesti se tarkoittaa vetovastuuta järjestön hallitusten välisessä yhteistyössä eli ministerikomiteassa. Puheenjohtajakausi kestää ensi vuoden toukokuulle ja sen päättää Helsingissä järjestettävä ulkoministerikokous.
Kyse on merkittävästä tehtävästä merkittävässä järjestössä. Euroopan neuvoston työ vaikuttaa 830 miljoonaan ihmiseen 47 jäsenmaassa. Se vaikuttaa nimenomaan jokaista ihmistä ja arkielämää koskettaviin asioihin kuten ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon ja demokratiaan.
Euroopan neuvoston puheenjohtajana olemme Euroopan poliittisen tilanteen ytimessä. Mitä tapahtuu Euroopassa, vaikuttaa suoraan myös Euroopan neuvostoon. Neuvoston työn kautta edistetään vakautta ja rauhaa.
Valitettavasti tällä hetkellä ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperustaa haastetaan yhä enemmän kaikkialla maailmassa ja eri suunnista. Kansainvälisen monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän tilasta on syytä olla huolissaan. Millä rakenteilla yhteistyötä tehdään valtioiden välillä, jos sääntöpohjainen järjestelmä rapautuu? Valtioiden välisen yhteistyön lisäksi instituutiot tukevat ihmisten välistä yhteistyötä ja kontakteja. Myös tämä on arvokasta.
Juuri tästä syystä Suomen tärkeimpänä painotuksena puheenjohtajakaudella on Euroopan neuvoston perustyö eli ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistaminen. Suomi nostaa kaudellaan esille myös uuden ajan elementtejä, kuten tekoälyn ja sen, miten ihmisoikeuksien toteutuminen teknologian kehityksessä huomioidaan.
Puheenjohtajan roolissa saimme hoitaaksemme myös kysymyksen liittyen Venäjän maksamattomiin jäsenmaksuihin ja osallistumisoikeuksiin EN:n parlamentaarisessa yleiskokouksessa.
Puheenjohtajaan – nyt siis Suomeen –kohdistuu suuria odotuksia ratkaisujen etsimisessä. Voitte luottaa siihen, että Suomi tekee parhaansa. Mutta kuten kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä, ei mikään maa yksin voi tätäkään kysymystä ratkaista. Yhteistoiminta muiden kanssa on välttämätöntä. Jos tämä olisi helppo kysymys, se olisi jo ratkaistu.
Selvää on, että kaikkien jäsenmaiden on täytettävä jäsenyysvelvoitteensa ja maksettava jäsenmaksut.
Suomen sisälläkin Euroopan neuvostoon liittyvä työ on yhteistoimintaa sekä hallinnon että kansalaisyhteiskunnan kanssa. Olemme valmistautuneet huolella puheenjohtajakauteen ulkoministeriössä ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Keskustelemme eduskunnan ja kuntatason edustajien kanssa. Tapasin myös kansalaisyhteiskuntaa puheenjohtajaohjelman ja -tapahtumien suunnitteluvaiheessa viime keväänä kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa Säätytalolla. Kansalaisyhteiskunta nosti esille muiden muassa ihmisoikeuspuolustajien tilanteen, naisten ja tyttöjen oikeudet ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn, romanien tilanteen, lasten ja nuorten osallistumisen sekä vihapuhekysymyksen. Sisällytimme näitä asioita ohjelmaamme.
Ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistamisen ohella kaksi muuta pääteemaamme puheenjohtajakaudella ovat naisten oikeudet, avoimuus ja osallisuus sekä nuoret ja radikalisoitumisen ehkäisy.
Suomi aloittaa puheenjohtajakautensa ajankohtana, jolloin järjestö on suurten poliittisten, institutionaalisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Olemme valmiita vastaanottamaan tämän haasteen.
