Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa on päättynyt ja näin ollen on aika jäädyttää myös tämä puheenjohtajakauden nimikkoblogi. Sitä ennen kurkistetaan vielä, jättikö Suomen puheenjohtajuus näkyvää sormenjälkeä järjestöön.

Kriisien ratkaisuissa edistyttiin..

Puheenjohtajakauden loppuarvio kääntyy selkeästi myönteisen puolelle. Tärkeimpänä oli ratkaisun edistäminen järjestön poliittiseen, taloudelliseen ja institutionaaliseen kriisiin. Saavutettu lopputulos Helsingin ulkoministerikokouksessa ministerien päätöksen muodossa tarkoittaa, että järjestön toimielimet – hallitustenvälinen ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous – alkavat kehittää järjestön yhteistä vastausta tilanteisiin, joissa velvoitteita loukataan. Tämä on merkittävä prosessi järjestössä tulevina kuukausina.

…mutta puheenjohtajuus oli paljon muutakin

Runsaasti työllistäneen kriisien ratkomisen ohella Suomella oli koko puheenjohtajuuskauden käynnissä aktiivinen puheenjohtajuusohjelma.

Euroopan neuvoston ytimen, ihmisoikeustuomioistuimen, monitorointimekanismien ja ihmisoikeusvaltuutetun johdonmukainen nostaminen keskiöön oli meille prioriteetti läpi puheenjohtajuuden.

Kuusi kuukautta on lyhyt aika, mutta Suomen tavoitteita saatiin edistettyä niin substanssin kuin hallinnollisten kysymysten puolella. Suomen aloitteesta saavutettu ministeripäätös kansalaisyhteiskunnan turvaamisesta ja käytännön tavoista tukea kansalaisyhteiskunnan tehokkaampaa osallistumista Euroopan neuvoston työhön oli yksi osoitus tästä. Riippumattoman evaluaation vahvistaminen järjestön toiminnassa oli taas esimerkki Suomen ajamien teemojen läpisaamisesta hallinnollisen reformin osalta.

Tekoäly, viittomakieli ja ilmastonmuutos

Monet Suomen kaudella nostetut tai nousseet aiheet etenevät agendalla pitkälle Suomen kauden jälkeenkin, näin arvelen.

Erityisesti tekoäly ja ihmisoikeudet –teema, jota Suomi kaudellaan edisti, tulee varmasti vahvistumaan yhä edelleen niin Euroopan neuvostossa kuin muillakin foorumeilla. Keskustelua käydään akselilla ”vahvempi eettinen (itse)sääntely vai sitova kansainvälinen sopimus”. Ulkoministerikokouksessa ministerit määrittivät, osana järjestön tulevia painopisteitä ja tehtäviä, selvittää tekoälyä koskevan oikeudellisen viitekehyksen toteutettavuus ja mahdolliset elementit.

Suomen tavoitteena oli myös, että Euroopan neuvoston työn kautta voidaan edistää viittomakielen asemaa ja viittomakielisten oikeuksia. Suomen tilaama riippumaton selvitys ja sen julkistamistilaisuus sekä viittomakielisen rap-artisti Signmarkin esiintyminen vahvistivat tietoisuutta teemasta Euroopan neuvostossa. Tästä on nyt tärkeää jatkaa järjestössä. Myös parlamentaarisen yleiskokouksen puolella on suurta kiinnostusta asian edistämiseen.

Hienona tuloksena oli myös nuorten osallistuminen aktiivisesti puheenjohtajakauden tapahtumiin. Nuoret toivat näkemyksiään tulevaisuuden Euroopasta esille järjestön 70-vuotisjuhlassa 47 jäsenmaan ulkoministereiden ja järjestön johdon edessä sekä Tampereella järjestetyssä oikeusvaltiostandardeja koskevassa konferenssissa, missä nuoret antoivat omat suosituksensa Suomen hallitukselle ja Euroopan neuvostolle. Nuorten suosituksissa painotettiin mm. ilmastonmuutosta oikeusvaltiokysymyksenä ja sitä, että ihmisoikeuksien suojelu edellyttää suojelua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Tämä kysymys tulee nousemaan kansainvälisellä agendalla jatkossa yhä enemmän, se on selvää.

Seuraavan kerran 2040-luvulla!

Lopuksi kaikille blogin lukijoille vielä suuri kiitos! Euroopan neuvoston puheenjohtajuus kiertää aakkosellisessa järjestyksessä ja osuu jäsenmaalle yli 20 vuoden välein. Seuraavan kerran Suomen kohdalle 2040-luvulla.