Suomen EU-puheenjohtajuus itäasioissa huipentui Helsingissä pidettyyn itäisen kumppanuuden mediakonferenssiin. Tapahtumassa tuettiin kumppanimaiden uudistuksia, resilienssiä ja riippumatonta mediaa.
Ulkoministeriön itäosasto ja viestintäosasto järjestivät yhdessä Euroopan komission ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa 11. ja 12. joulukuuta 2019 Helsingissä EU:n itäisten kumppanimaiden nuorille mielipidevaikuttajille tapahtuman Stronger Together – Eastern Partnership Media Conference. Siihen osallistui toimittajia, bloggaajia ja YouTube-kuuluisuuksia Armeniasta, Azerbaidžanista, Georgiasta, Moldovasta, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Suomesta.
Tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujia toistensa mediamaisemiin ja jakaa toimivia käytäntöjä. Keskeinen aihe oli riippumattomien tiedotusvälineiden kohtaamat haasteet nykyisessä viestintäympäristössä sekä ratkaisujen hakeminen niihin. Kumppanimaista saapui Helsinkiin yli viisi kymmentä nuorta mielipidevaikuttajaa. Suomesta osallistui kymmeniä Haaga-Helian opiskelijoita ennen muuta journalismin koulutusohjelmasta. Kaiken kaikkiaan konferenssi keräsi noin 180 osanottajaa.
Ulkoministeriön yhteistyökumppaneita tapahtumassa olivat myös Helsingin Sanomat ja Yleisradio, joiden toimituksiin nuoret toimittajat pääsivät vierailemaan. Yleisradion politiikan toimittajat Helmiina Suhonen ja Robert Sundman juonsivat ja moderoivat konferenssin.
Uudistuksia, oikeusvaltiota, hybriditorjuntaa
Tervehdyspuheessaan mediatapahtumalle ulkoministeri Pekka Haavisto kertasi Suomen EU-puheenjohtajuuden itäisen kumppanuuden pääaiheita: uudistukset, oikeusvaltio, korruption vastaiset toimet, yhteiskuntien kestokyvyn eli resilienssin vahvistaminen, hybridi- ja informaatiovaikuttamisen torjuminen sekä sananvapauden edistäminen.
”Suomen omasta kokemuksesta tiedämme, että kansalaisten luottamus viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin on avainasioita. Kun on läpinäkyvä poliittinen ja oikeusjärjestelmä sekä vapaa media, kansalaiset kokevat olonsa turvalliseksi”, hän sanoi.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön viimeisimmässä luokituksessa Suomi on maailman toiseksi sananvapain maa Norjan jälkeen ja ennen Ruotsia. Ulkoministeri muistutti Suomen sananvapaudella olevan pitkän perinteen. Maailman ensimmäinen sensuurin lopettanut ja joukkoviestimien vapaan toiminnan taannut laki säädettiin Ruotsissa vuonna 1766.
Anders Chydeniuksen perintö
Lain tärkeimpiä kirjoittajia oli suomalainen säätyvaltiopäivähenkilö Anders Chydenius, jonka mielestä vapaat tiedotusvälineet olivat hyvin toimivan yhteiskunnan tärkeimpiä tukipilareita. Hän käytti sananvapaudesta vertauskuvaa vapauden taivas.
”Toivon, että tämän konferenssin aikana yllänne on vapauden taivas ja että meidän kaikkien kotimaiden yllä kaartuisi vapauden taivas”, toivotti ministeri.
Tapahtumaan osallistui myös itäisten kumppanimaiden kokeneitten toimittajien ryhmä, jolle ulkoministeriön viestintäosasto yhdessä EU:n ulkosuhdehallinnon itäisen strategisen viestinnän työryhmän eli East StratComin kanssa järjesti mediamatkan Suomeen. Vierailevassa ryhmässä oli 31 journalistia. Heille tarjoutui tilaisuus kysyä tiedotustilaisuudessa Haavistolta Suomen kantoja maittensa yhteistyöhön EU:n kanssa.
Kokeneempien toimittajien Suomen-matka päättyi illanviettoon Allas Sea Poolilla, jossa halukkailla oli tilaisuus saunoa ja uida altaassa. Vapauden taivaalta vakaasuoraan vihmonut räntäsadekaan ei vilvoittelua haitannut.