Lappu luukulle?

3

Suomalaisdiplomaatit ovat ammatissaan jo vuosia joutuneet kiristämään vyötä. Eikä nyt puhuta business-luokan lennoista – nämä kuuluvat jonnekin hämärään menneisyyteen – vaan konkreettisesta työstä.  Lakisääteistenkin toimintojen ylläpitäminen on monessa suurlähetystössä vaikeaa, kun ei ole rahaa eikä henkilöitä.  Nyt kun finanssikriisin puristuksessa pitäisi ryhtyä toden teolla säästämään, niin ei olekaan enää mistä nipistää. Siispä edelleen leikataan olemattomia toimintamenoja, jonka seurauksena syntyy entistä toimintakyvyttömiä yksiköitä. ULKOministeriön perustavoite, jota Iso-Britannian hallinnossa on osuvasti luonnehdittu ”less office, more foreign” -motolla, jää näissä oloissa haaveeksi.

Valtion säästökampanjan osana tapahtuva Suomen suurlähetystöjen lakkauttaminen on oman oksan sahaamista. Suomen hyvinvointiyhteiskunta on riippuvainen vientituloista. Viime vuosina maailmantalouden kasvu on siirtynyt alueille, joissa suurlähetystöjen tukea suomalaisyrityksille tarvitaan erityisesti. Indonesia on tästä hyvä esimerkki. Moni suomalainen suuryritys, ja vähän pienempikin, on halukas laajentamaan toimintaansa 6.5% talouskasvun Indonesiaan ja ottamaan osansa 240 miljoonaa kuluttajan markkinoista.

 

Nokia Team Jakartassa

Indonesiassa politiikka, hallinto ja talouselämä ovat tiiviisti linkittyneet toisiinsa. Ilman oman valtion (lue: Suomen suurlähetystön) tukea jalansijan hankkiminen tällaisessa liiketoimintaympäristössä on hankalaa. Suomen suurlähettiläs tiimeineen puskee auki ovia, verkottaa, lobbaa ja mainostaa suomalaisyrityksiä mediassa. Tämä on sitä kuuluisaa ”nurkissa vääntämistä”, joka sitten avaa maalipaikkoja suomalaisyrityksille. Indonesiassa tämä suurlähetystön ja yksityisen sektorin yhteispeli on sujunut mainiosti. Voittoja on tullut ja kaivattuja veromarkkoja on palautunut Suomeen. Suomi ja sen tuotteet tunnetaan.

Suomen kilpailijat vahvistavat ja levittävät diplomaattista läsnäoloaan maailman kasvukeskuksissa. Muut Pohjoismaat ja mm. Iso-Britannia ovat merkittävästi lisänneet henkilöstöään Aasiassa. Ulkoministeri William Haguen facebook-sivun http://www.facebook.com/index.php?lh=dd50aa8b65804be2cf123ad25000cfbe&eu=vWvexPPFajeH947C7vYz2g#!/williamjhague mukaan UK avaa 14 uutta toimipistettä. Ruotsikin tuli järkiinsä avaten jo sulkemansa suurlähetystön Malesiassa. Naapureidemme motiivit suurlähetystöihin investoimiselle ovat puhtaan kaupalliset. Valtion tuella raivataan markkinoita omille yrityksille. Suomi sen sijaan leikkaa jo valmiiksi suppeasta Aasian-repertuaaristaan suurlähetystöt Pakistanista (150 miljoonaa kuluttajaa), Kantonista (40 miljoonan talousalue) ja nousukiitoa eläviltä Filippiineiltä (70 miljoonaa).

Kaupallisen argumentaation lisäksi on lukuisia poliittisia ja kansalaispalvelujen kannalta merkittäviä perusteita suurlähetystöjen säilyttämiseksi. Tuskin ”lappu luukulle”-linja paransi Suomen mahdollisuuksia YK:n turvallisuusneuvostokampanjassakaan.

Jos mitään ei ole valmis sijoittamaan, niin mitään ei saakaan. Kumppanimme Kreikka, Espanja ja Portugali saattavat leikata kaikkialta muualta, mutta eivät toistaiseksi ole sulkeneet suurlähetystöjään.

 

 

blogin otsikkokuva yohanes budiyanto Jakarta Skyline Part 2

Kommentit

Anssi Väre 7 vuotta sitten

Hyvä juttu, että Suurlähettiläs pitää blogia. Jakartan ja Malesian Suurlähetystöt ovat myös aktivoituneet fb:n käytössä ja sekin on hyvä, tulee katsottua kuulumiset helposti verrattuna siihen, että pitäisi erikseen sivuille mennä tähyilemään.

Riikka Kevo 7 vuotta sitten

Mielenkiintoinen omakohtainen näkökulma 🙂 Luulisi tosiaan, että nousevista talouksista ei kannattaisi lähetystöjä karsia.

Jaakko Olavi Iloniemi 7 vuotta sitten

Ajatus säästää ulkomaanedustuksesta lienee populismia. Monet kansalaiset kuvittelevat, että ulkomaanedustus on juuri edustamista eli kaviaaria ja shampanjaa. Todellisuudessa Suomen kannalta tärkeän tiedon hankinta ja toimintamahdollisuuksia parantavien yhteyksien rakentaminen on keskeistä. Jos ulkoasiainhallinto ei saa tehtäviään vastaavia voimavaroja se jää todella pelkästään edustukselliseksi järjestelmäksi. Sekin on tarpeen, mutta on koulutetun työvoiman ja kiinteiden investointien pahaa vajaakäyttöä evätä siltä työkalut .