Kun ulkoministeri Timo Soini vieraili Tokiossa helmikuussa 2018, hänellä oli aikaa lyhyeen lehdistötilaisuuteen japanilaisen kollegansa Taro Konon kanssa. Hyväntuulisessa tilaisuudessa tunnelma sähköistyi vain hetkeksi, kun suuren uutistoimiston toimittaja kysyi terävästi: ”Herra ulkoministeri, mikä on teidän näkemyksenne siihen, missä Muumilaakso sijaitsee?”

Edellä mainittu tilanne ei ole fiktiota, vaan osoitus siitä miten valtava merkitys näillä Tove Janssonin hellyttävillä luomuksilla on Suomen kuvaan ja tunnettuuteen Japanissa. Soini selviytyi kunnialla yllättävästä kysymyksestä suurlähetystön taustoituksen turvin. Toimittajajoukko sai kuulla Muumilaakson löytyvän – viestintälinjamme mukaisesti – kaikkien muumien ystävien sydämestä.

Näin useita viikkoja aiemmin erään epäselvän yliopiston pääsykoekysymyksen synnyttämä mediakohu sai ainakin väliaikaisen päätepisteensä.

Soinin kommentti eri muodoissaan saatiin lukea seuraavana päivänä päälehtien uutissivuilta, ja uskoakseni se oli eniten mediahuomiota kerännyt asiakysymys lehdistötilaisuudesta, niin hassulta kuin se kuulostaakin.

Yli vuotta myöhemmin, 16. maaliskuuta 2019, Muumilaakson sijainti on jälleen japanilaisten huulilla. Tällä kertaa kyse on astetta konkreettisemmasta asiasta. Hannon kaupunkiin, reilun tunnin matkan päähän Tokiosta, avataan Japanin ensimmäinen Muumi-teemapuisto, Moomin Valley Park. Tästä lähtien jokaisella japanilaisella on mahdollisuus käydä Muumilaaksossa ihan itse!

Suomea, muumeja ja popcornia

Moomin Valley Parkin avajaisissa tunnelma on korkealla. Kymmenet toimittajat ja tv-kamerat suuntaavat katseensa 18-metrisen, kirkkaansinisen Muumitalon pihamaalle, jossa paikalliset silmäätekevät ovat mustissa puvuissaan järjestyneet riviin avaamaan Japanin Muumilaakson. Seremonian keskiössä on Moomin Characters -yhtiön taiteellinen johtaja Sophia Jansson, ja mukana silkkinauhaa leikkaamassa on myös suurlähettiläs Pekka Orpana.

Heti seremonian päätyttyä alkaa tohina: ovet avataan yleisölle, satojen metrien jonot purkautuvat ja massat rynnivät sisään. Japanissa kun ollaan, ”rynniminen” on tosin hillittyä, muistuttaen lähinnä tavallista ripeämpää kävelyä.

Jotain japanilaisista ja muumien suosiosta kertoo se, että liput puiston suosituimpaan vetonaulaan, Muumitalon kiertokäyntiin, on myyty loppuun netissä jo ennen avajaispäivää. Puistoa pyörittävä Moomin Monogatari -yritys arvioikin puiston tulevan vetävän vuosittain yli miljoona (!) kävijää.

Suomalaisia silmiä Moomin Valley Park hellii monin tavoin. On absurdin hauskaa lukea opaskylteistä omaa äidinkieltään keskellä Japanin sydänmaita. ”Nuuskamuikkusen teltta”, ”uimahuone”, ”pikaruokaa”, ja niin edespäin.

Kotimaasta muistuttavat myös metsäinen järvimaisema, soutuveneet ja laiturilla liehuva Suomen lippu. Puhumattakaan itse muumihahmoista ja niiden suomalaista alkuperää jäljittelevistä yksityiskohdista, kuten Muumimamman hillopurkkien ”vadelmia”-etiketeistä.

Täällä viimeistään tulee selväksi, että suomalaisuus ja muumit myyvät Japanissa.

Oli kyse sitten design-tuotteista, suklaasta tai vaikkapa Muumitalon malliseen säiliöön sullotusta parinkymmenen euron popcorn-annoksesta on ilmeistä, että suomalaiseksi mielletyistä tuotteista ollaan valmiita maksamaan enemmän.

Kaupallisten arvojen lisäksi muumit tuovat suomalaisille Japanissa huimasti näkyvyyttä, goodwillia ja murtavat jäätä tehokkaasti. Tämän vuoksi omassa käyntikortissanikin komeilee Nuuskamuikkusen hahmo.

Vasta avatun Moomin Valley Parkin, huhtikuussa Japanin-kiertueensa aloittavan Muumi-taidenäyttelyn sekä Japanissakin levitykseen tulevan uuden suomalaisen Muumilaakso-animaation ansiosta elämme Tokiossa nyt muumidiplomatian kultakautta.