…Mutta missä mennään Egyptin taloudessa?

1

Egyptin talous on kärsinyt pitkään jatkuneesta poliittisesta epävakaudesta ja luottamuksen puutteesta. Mohammed Mursin presidenttivuodesta tuli kaikkea muuta kuin mitä vaalikampanjassa lupailtiin. Jo valmiiksi heikossa tilassa ollut talous on jatkanut kurjistumistaan. Mursi lupasi vaalikampanjassaan hoitavansa Egyptin talousongelmat. Hän vannoi korjaavansa presidenttikautensa ensimmäisen 100 päivän aikana viisi keskeistä teemaa, jotka olivat retuperällä Egyptissä: turvallisuus, liikenne, polttoaine, leipä sekä sanitaatio.

Käytännössä kuitenkin kaikki keskeiset talousindikaattorit heikentyivät.  Talouskasvu jäi kahden prosentin tasolle (lähes puolet hallinnon alkuperäisestä tavoitteesta), mikä vastaa käytännössä vain väestönkasvua. Virallinen tilastoitu työttömyysprosentti on noussut ennätyskorkealle tasolle, 13,2 prosenttiin. Lisäksi Egyptin taloudessa toimii suuri epävirallinen sektori, mistä ei ole saataville tarkkoja tilastotietoja. On kuitenkin syytä olettaa, että työttömyysprosentti on tosiasiallisesti virallista lukua huomattavasti suurempi.

Egyptin talous tarvitsee jo pitkään kaivattuja rakenteellisia talousuudistuksia. Varsinkin kestämättömät ja tehottomat valtionavustukset sekä verojärjestelmä vaatii uudistamista. Tällä hetkellä valtion menoista kolme menoluokkaa vievät karkeasti jo neljänneksen jokainen erikseen; valtionavustukset (erityisesti polttoaine ja leipä), velkojen hoitokulut sekä julkisen sektorin palkat. Siten jäljelle jäävällä neljänneksellä täytyy hoitaa mm. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutussektorin kulut. Erityisesti koulutusjärjestelmä vaatisi lisäponnisteluja, sillä esimerkiksi lähes kolmannes maan kansalaisista on lukutaidottomia.

Valtionavustusten tarkoitus olisi auttaa köyhimmässä asemassa olevia kansalaisia. Käytännössä kuitenkin valtionavustuksista (varsinkin polttoaineen osalta, mikä on suurin menoerä) hyötyvät rikkaat ja teollisuus. Mitään kontrollia ei ole tähän asti ollut siitä kuka polttoainetta kuluttaa. Avustus allokoidaan suoraan polttoaineen hintaan, joten jopa ulkomaiset diplomaatit hyötyvät tästä erittäin edullisesta hinnasta. Sama pätee mm. leipään. Avustus menee jauhoihin ja valuukin siten kirjaimellisesti välikäsille ja samalla lopputuotteen laatu on kehnoa. Halvasta ja huonolaatuista leivästä on siten ylitarjontaa ja sitä päätyy jopa eläinten ravinnoksi. Hullunkurisinta tässä on se, että Egypti on suurin vehnänostaja maailmanmarkkinoilla.

Sekä matkailu että Suezin kanavasta saatavat tulot ovat pysyneet Egyptin talouden kulmakivinä. Suezin kanavan tulot ovat laskeneet hieman, mutta ovat silti pysyneet melko tasaisena tulovirtana. Kanavan kautta kulkee vuosittain lähes 20 000 alusta tuoden tuloja yli 5 miljardin dollarin arvosta. Suezin kanava on erityisen tärkeä ja arvokas Egyptille, sekä taloudellisesti että symbolisesti. Siksi turvatoimet kanavalla ovat olleet (ja tulevat varmasti pysymään) tarkasti armeijan kontrollissa.

Viimeaikaisilla levottomuuksilla  tulee olemaan suuria vaikutuksia  turismialalle. Turismisektori on kärsinyt aina 2011 tammikuusta alkaneesta maan epävakaasta tilanteesta, mutta vaikutukset eivät ole yhtä merkittäviä ympäri maata. Aina heinäkuuhun 2013 asti Punaisenmeren turistikohteet säilyivät kohtuullisella käyttöasteella (jopa puolet kapasiteetista), vaikka edelleen viime vuosikymmenen huipputasosta (14,7 miljoonaa turistia saapui Egyptiin vuonna 2010 tuoden n. 12,5 miljardin dollarin tulot maahan) ollaan selvästi jäljessä. Kulttuurikohteet, varsinkin Luxor ja muut Niilin yläjuoksun kohteet, ovat kokeneet dramaattisen matkailijakadon käyttöasteen pudotessa alle viidennekseen kapasiteetista.

Egyptin turistikohteissa pulaa matkailijoista
Egyptin turistikohteissa on tällä hetkellä pulaa matkailijoista

Matkailuteollisuuden parissa työskentelevien määrä on ollut 3,5 miljoonaa. Turismitulot vastaavat n. kymmentä prosenttia maan bruttokansantuotteesta, 40 prosenttia ei-hyödykkeiden vientituloista sekä 20 prosenttia ulkomaisista valuuttavarannoista. Turismiin on sijoitettu viimeisten vuosien aikana huomattavasti, ja kasvupaineet (ja potentiaali) ovat suuria. Tällä hetkellä matkailusektorilla on kuitenkin yksi vaikeimmista haasteista edessään. Useat matkanjärjestäjät (ml. pohjoismaiset) ovat keskeyttäneet matkat Egyptiin toistaiseksi. Tuleva talvikausi näyttää huolestuttavalta, sillä korvaavia toimeentulon muotoja matkailulle ei usein löydy. Vaikka turvallisuus turistikohteissa pystyttäisiinkin takaamaan, ei matkailijoita välttämättä enää saada tänä talvisesonkina suuntaamaan Egyptiin. Egyptin turismiministeriö on käynnistänyt kampanjan kotimaisen matkustuksen kasvattamiseksi. Esimerkiksi Hurghadan ja Sharm El-Sheikhin kohteisiin tarjotaan huippuedullisia lomapaketteja syyskuun lomien ajalle.

Kaikista haasteistaan huolimatta, Egypti omaa edelleen valtavan potentiaalin kansainvälisen kaupankäynnin ja tuotannon näkökulmasta. Alueellinen sijainti sopii täydellisesti sekä kauttakulkuun että jakeluun. Nuori, heterogeeninen ja kasvava työväenluokka arabimaailman suurimman väestön valtiossa ja kolmanneksi suurimmassa taloudessa tarjoaa mahdollisuuden edullisen ja tarvittaessa myös koulutetun työvoiman käyttöön.

Egyptiläiset ovat ylläpitäneet maan taloutta myös suurella kotimaisen kulutuksen tasolla. ”Fast-moving consumer goods”-ala (erityisesti juomat ja pikkupurtavat, kasvua 14 prosenttia vuonna 2013) on kasvanut huimasti viime vuosina. Rakennusala on kukoistanut varsinkin 2011 jälkeen. ICT-sektori on ollut, ja tulee olemaan, merkittävä sektori Egyptissä sekä kulutuksen että tuotannon suhteen. Egyptissä on jo 96 miljoonaa matkapuhelinliittymää, ja alalle on edelleen kasvava potentiaali mm. sovellusten ja laitteiden osalta. Maan hallinto odottaa jopa kymmenen prosentin kasvua alalla kuluvan vuoden aikana, ja tällä olisi merkittävä positiivinen vaikutus koko talouteen (arvioissa jopa satojen tuhansien uusien työpaikkojen luominen). Egyptin pian 90 miljoonan väestö on toki myös taloudellisesti jakautunut, ja arviolta jopa 40 prosenttia kansasta elää alle kahdella dollarilla päivässä. Tätä toista todellisuutta ei välttämättä näe urbaaneissa kaupungeissa, joissa uusia kahviloita, ravintoloita ja ostoskeskuksia (mm. maan ensimmäisen Ikean myymälän on tarkoitus aueta syyskuussa 2013) ilmaantuu jatkuvalla tahdilla. Mikä tärkeintä, egyptiläiset itse uskovat edelleen parempaan tulevaisuuteen. 

Suur-Kairon alueella asuu jo lähes 20 miljoonaa kuluttajaa
Suur-Kairon alueella asuu jo lähes 20 miljoonaa kuluttajaa

 

Viime vuodet ovat osoittaneet, että maan poliittisesta epävakaudesta huolimatta kaupankäynti ei ole juurikaan keskeytynyt. On selvää, että Egyptin talous on kärsinyt epävarmasta tilanteesta ja menettänyt useita suuria kauppasopimuksia, mutta on tärkeä muistaa että monet sijoittajista odottavat myös Egyptiin vakautta, jotta suuria investointihankkeita päästään käynnistämään. Useille teollisuuden aloille riittää kysyntää. Tuonnin näkökulmasta Egyptillä on tarjottavanaan edullisia ja hyvälaatuisia raaka-aineita, kuten puuvillaa ja elintarvikkeita. Yhdistettynä edulliseen työvoimaan tätä mahdollisuutta kannattaa harkita. Uutiskuva ei välttämättä kerro kokonaiskuvaa maasta. Suomalaisten vientialan yritysten kannattaakin jatkossa seurata tarkasti Egyptissä avautuvia markkinoita.

Kommentit

Nimetön 7 vuotta sitten

Kiitos asiallisesta analyysista. T Matti Marjomaa (Knihti)

Leave a Reply