Kyselimme Taloustutkimuksen kautta suomalaisilta mitä mieltä he ovat kehitysyhteistyöstä. Kävi ilmi, että ihan hyvää mieltä. Kehitysyhteistyön arvostus on kasvussa, ja siihen liitetään myönteisiä mielikuvia. Nyt 85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Humanitaarinen apu saa vieläkin laajemman tuen, yhdeksän kymmenestä pitää sitä tärkeänä. Vain muutama prosentti pitää kehitysyhteistyötä tarpeettomana. On hienoa, että tekemämme työ saa näin suurta arvostusta veronmaksajilta.
Toinen iloinen asia mielipidetutkimuksen tuloksissa on se, että tukemme kohdistuu suomalaisten tärkeinä pitämiin teemoihin. Naisten ja tyttöjen asema, koulutus, vesi, lapset ovat suomalaisten suosituimpia kehitysyhteistyön teemoja, alueista kärjessä ovat Afrikka ja Syyria. Näihin teemoihin ja alueille kohdistuu suuri osa Suomen kehitysyhteistyövaroista. Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysavulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Kehitysyhteistyöllä on suomalaisten mielestä erittäin tärkeä rooli myös pakolaiskriisien ehkäisemisessä. Näistäkin olemme samaa mieltä.
Kysely nosti esiin tarpeen lisätä ja parantaa tuloksista viestimistä. Valtaosa vastaajista arvioi Suomen kehitysyhteistyön olevan tehokasta ja tuloksellista, mutta osuus on hieman laskenut viime vuosina. Teemme ulkoministeriössä parhaillaan kovasti työtä kehitysyhteistyön tulosten tiivistämisen ja viestinnän parissa.
Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Kehityslehden verkkosivuilla vuoden mittaan 100 kehitystulosta. Nyt ollaan jo päästy yli 50 tulokseen, ja ne ovat kyllä innostavaa luettavaa.
Naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin edistämisestä hieno esimerkki on Pohjois-Somaliassa toteutettu hanke, jossa Suomen somaleihin kuuluvat lääkärit ja sairaanhoitajat ovat kouluttaneet terveydenhuollon ammattilaisia ja rakentaneet terveyspalvelut uusiksi alusta alkaen. Muun muassa Hargeisan sairaalaan perustetut äitiys- ja synnytysosastot ovat pelastaneet vastasyntyneitä – lasten kuolleisuus on laskenut 24 prosentista viiteen prosenttiin. Melkoinen parannus!
Kaiken kaikkiaan lapsikuolleisuus on puolittunut maailmassa kuluneen 15 vuoden aikana muun muassa malarian ennaltaehkäisyn ja hoidon sekä rokotusten ansiosta. Myös äitiyskuolleisuus on maailmassa puolittunut. Suomi on osaltaan edistänyt näitä saavutuksia Maailmanpankin köyhimmille maille suunnatulla IDA-rahoituksella sekä tukemalla YK-järjestöjä kuten YK:n väestörahasto UNFPAa ja YK:n tasa-arvojärjestö UNWOMENia.
Lue lisää tuloksista, joista voit veronmaksajana olla ylpeä!