Maaliskuussa maailman vesiasioiden keskipiste oli Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa järjestetty Maailman vesifoorumi, World Water Forum. Olin mukana tässä jättimäisessä konferenssissa, joka kokoontuu kolmen vuoden välein eri isäntämaissa.

Maailman vesifoorumiin Brasiliassa osallistui tällä kertaa noin 10 000 vierasta. Maailman suurimman vesitapahtuman tarkoituksena on löytää yhteisiä ratkaisuja kestävään vedenkäyttöön. Tapahtuman järjestää kansainvälinen organisaatio World Water Council.

Maailman vesifoorumi kerää yhteen vesialan poliittisia päättäjiä, kansainvälisiä järjestöjä, tutkijoita, insinöörejä, virkamiehiä ja yrityksiä – eli kattavasti toimijoita, joita vesi jollakin tapaa koskettaa.

Erilaisten luentojen, paneelien, työpajojen ja korkean tason tilaisuuksien lisäksi tarjolla on vapaamuotoista ohjelmaa ja verkostoitumista. Osallistuin konferenssiin muutaman suomalaisen virkamiehen kanssa. Isäntämaa Brasilia toi tapahtumaan omat mausteensa, ja saimme esimerkiksi iltaisin rentouttaa kokoustamisen kankeuttamia koipiamme samba- ja forrobändien tahdissa.

Siellä puhe, missä puute

Maailman vesifoorumi oli jälleen muistutus siitä, kuinka harvinainen herkku puhdas juomavesi on. Suomessa asuessa olemme tottuneet saamaan sitä niin paljon kuin haluamme ja silloin kun haluamme.  Maailmanlaajuisesti tilanne on kuitenkin toinen: vesipula on täyttä totta ja kasvava ongelma monilla maailman alueilla.

Tällä hetkellä yli 2 miljardia ihmistä elää ilman turvallista juomavettä kotonaan. Vuoteen 2050 mennessä yli puolet maailman väestöstä tulee kärsimään veden riittämättömyydestä. Toisaalta joillakin alueilla vettä on liikaakin tulvien ja rankkasateiden muodossa.

Ilmastonmuutos voimistaa molempia ääri-ilmiöitä. Kapkaupungin ehtyvät vesivarat ovat nousseet uutisotsikoihin Suomessakin, mutta myös monet muut alueet ja maat kärsivät vesikriiseistä – esimerkiksi juuri vesifoorumin isäntämaa Brasilia.

Opin konferenssissa, että Brasiliassa on erittäin rikkaat vesivarannot, sillä siellä sijaitsee arviolta lähes viidesosa maailman makeasta vedestä. Sanotaan, että vesi on Brasilialle sitä, mitä öljy Saudi-Arabialle. Tästä huolimatta maa kärsii parhaillaan kuivuudesta ja esimerkiksi pääkaupunki Brasìlian asukkaat ovat joutuneet totuttelemaan viikoittaiseen vesikatkoon.

Maailman vesifoorumin aikana kaupungin vesikatko oli kuitenkin peruttu ja katkosta kertoneet infolaput hotelleissa poistettu vähin äänin.

Olisiko aamusuihkun puuttuminen toiminut liiankin ärhäkkäänä herättelijänä konferenssivieraille?

Suomi rajavesiyhteistyön konkarina

Useat Maailman vesifoorumissa esitetyt puheenvuorot ja paneelit käsittelivät yhteistyön tiivistämistä rajat ylittävien vesistöjen hallinnassa. Tässä me suomalaiset jaoimme omia, hyviä kokemuksiamme.

Suomen ja Venäjän välisellä rajavesiyhteistyöllä on pitkä historia ja se on jopa arvioitu yhdeksi maailman parhaista. Toimiva rajavesiyhteistyö paitsi mahdollistaa riittävän vedensaannin myös tukee ja ylläpitää rauhaa.

Kiistat vedestä kun voivat pahimmillaan aiheuttaa konflikteja tai paisuttaa niitä.

Omat valintamme vaikuttavat vesijalanjälkeen

Poliittinen tahto vesikriisien taltuttamiseksi on elintärkeää. Samalla tarvitaan myös muiden sektoreiden panosta, kuten yksityistä sektoria. Maailman vesifoorumissa puhuttivat erilaiset vesivastuusitoumukset, joiden kautta yritykset kiinnittävät huomiota vedenkäyttöön toiminnassaan.

Pohdin, kuinka innokkaasti olemme Suomessa pyrkineet vähentämään muovin käyttöä merten muoviroskaongelman ravistelemana. Voisimmeko samalla tarmokkuudella muuttaa kulutustottumuksiamme kohti kestävämpää vesijalanjälkeä ja arvostaa vettä enemmän? Vesifoorumista palattuani aion kiinnittää tähän enemmän huomiota politiikkavaikuttamisen rinnalla.