Valtioneuvoston selonteko ”Suomen kehityspolitiikka – Yksi maailma, yhteinen tulevaisuus – kohti kestävää kehitystä” herätti kiitettävän vilkasta keskustelua siitä, mikä juuri nyt on oikeanlaista kehitysyhteistyötä. Naisten ja tyttöjen oikeudet, yhteiskuntien demokraattisuus, kehitysmaiden talouksien vahvistaminen, työpaikkojen ja elinkeinojen luominen sekä vesi- ja ruokaturva tuntuvat olevan useimpien mielestä oikeita painopisteitä.

Kehitysmaat tai kehittyvät maat, kuten englanninkielen termi oikeammin kuuluu, ovat vahvan talous- ja väestökasvun maita. Bruttokansantulon 4-9 prosentin kasvu on suurta Euroopan kasvulukuihin verrattuna. Myös väestö kasvaa nopeasti, mikä himmentää talousnousun kirkkautta, kun on luotava työpaikkoja ja tuotettava peruspalvelut aina kasvavalle määrälle ihmisiä.

Tavoitteisiin päästään purkamalla yhteistyötä haittaavat siilot

Syksyllä 2015 lyötiin lukkoon uudet, maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet. Nämä niin sanotut SDG:t yhdessä ilmastosopimuksen kanssa luovat vahvan pohjan uudelle kehityspolitiikalle.

Tämän päivän kehityspolitiikassa tärkeää on monitoimijamalli: SDG:iden ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää irtautumista siiloista sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja akateemisen maailman välillä. Tätä vaatii myös kunnianhimoinen SDG-agenda, jonka toimeenpanoon ei julkinen rahoitus riitä.

Kauppa ja kehitys -suurlähettilään työssäni keskiössä ovat toisaalta kehittyvien maiden yksityisen sektorin vahvistaminen ja toisaalta suomalaisyritysten saaminen vahvemmin mukaan kehitysyhteistyön toteuttamiseen.

Julkisia kehitysyhteistyövaroja käytetään aina ainoastaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistävään toimintaan. Näin myös silloin, kun yritykset ovat mukana.

Kehittyvien maiden yksityisen sektorin vahvistaminen vaatii kovaa työtä: lainsäädännön uudistamista, hallinnon tehostamista, liiketoimintaympäristön ja infrastruktuurin parantamista sekä tuottavia investointeja ja liikekumppanuuksia. Näitä tuetaan kehitysyhteistyön kautta monin tavoin esimerkiksi erityisten, yrityksille suunnattujen rahoitusinstrumenttien kautta.

Yrityksille suunnatut tukimuodot edistävät kestävää kehitystä

Yrityksille suunnatuista instrumenteista Finnpartnership voi tukea liikekumppanuuksia suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten välillä. Se voi myös järjestää koulutusta ja yritystapaamisia kumppanuuksien aikaansaamiseksi. Finnfund on tärkeä yksityisen sektorin investoija kehittyvillä markkinoilla. Sen investointien tuloksena syntyy kehittyvien maiden kipeästi tarvitsemaa teollisuutta ja puhtaan energian tuotantoa kehitysmaiden oman talouden tarpeisiin. BEAM taas tukee innovaatiota synnyttävää tutkimusta ja innovatiivisia liiketoimintamalleja. Kehittyvien maiden julkisen sektorin infrastruktuurin tukemista varten valmistellaan parhaillaan uutta tukimuotoa.

Suomalaisyritykset voivat hakea rahoitusta kehityshankkeille edellä mainittujen kehitysinstrumenttien kautta. Yrityksiä kannustetaan myös osallistumaan aktiivisesti kehitysyhteistyön toteutukseen tarjoamalla osaamistaan ja palvelujaan tarjouskilpailuissa joko esimerkiksi YK järjestöjen, EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitoksien rahoittamissa ohjelmissa tai Suomen omissa ohjelmissa.

Osallistumisen edellytetään aina tapahtuvan noudattamalla vastuullista yritystoimintaa koskevia säännöstöjä.

Suomella on korkeatasoista osaamista puhtaan teknologian, uusiutuvan energian, ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen käytön sekä opetuksen ja terveydenhuollon alueilla. Kehittyvät maat haluavat Suomelta tätä osaamista, ja suomalaisiin luotetaan usein pitkäaikaisen kehitysyhteistyön synnyttämän tiiviin vuorovaikutuksen takia.

On hienoa, jos kehitysyhteistyön luomaa hyvää pohjaa käytetään nyt suhteiden monipuolistamiseen. Tätä toivovat myös kehittyvät maat itse – ne haluavat lisää ”normaalia” sosiaalista, kulttuurista ja kaupallista kanssakäymistä kanssamme.

Kilpailuvalttina vastuulliset ja innovatiiviset liiketoimintamallit

Yritysten roolista kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa pitää nyt käydä aktiivista ajatustenvaihtoa. Vastuullisten, kestävien ja innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen on suomalaisyrityksille kilpailuvaltti ja mahdollisuus. Liiketoimintamallien kehittely yhteistyössä kehittyvien maiden oloja tuntevien ja verkostoja omaavien kansalaisjärjestöjen tai korkeakoulujen kanssa voi synnyttää uudenlaisia mahdollisuuksia.

Kehitysyhteistyöllä voidaan tukea tällaista kehitystyötä. Ulkoasiainministeriö kuuntelee myös herkällä korvalla ehdotuksia instrumenttien edelleen kehittämisen tarpeista.

Yritysten keskeinen rooli kehityksessä ei ole mikään uusi asia. Ennen viimeistä kahdeksan vuoden suurlähettiläspestiäni Tansaniassa ja Sambiassa hoidin ulkoasiainministeriössä kehityspoliittisia asioita. Kymmenen vuotta sitten valmisteltiin Suomen EU-puheenjohtajakaudella EU:n kauppaa tukevan avun strategiaa.

EU-strategian seurauksena monet maat, Suomi mukaan lukien, laativat omat Aid for Trade -toimintasuunnitelmansa.

Yrityksille suunnatut instrumentit ovat syntyneet kauppaa tukevan apumme tuloksena. Niitä on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti edelleen vastaamaan kehitystarpeita. Uutta on tämän päivän tarpeista noussut instrumenttien painoarvon kasvu ja niiden integrointi osaksi Team Finland -työtä. Niiden sisällyttäminen osaksi Team Finland -palvelumallia on järkevää, eikä se tee kehitysyhteistyöstä kaupanedistämistä.

Kehitysyhteistyörahoitusta voidaan aina käyttää vain oikeasti kehitystä edistävään, vastuulliseen yritystoimintaan.