Mistä on hyvä kehitysyhteistyön hallinto tehty? Ulkoministeriössä tehdyt uudistukset ovat saaneet kiitosta myös kansainvälisissä arvioissa.

Olen lopettelemassa reilun viiden vuoden työrupeamaani ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston johdossa. Olen hurjan ylpeä siitä, että tänä aikana olemme määrätietoisesti uudistaneet kehitysyhteistyön toimintatapoja ja hallintoa. Vastaamme veronmaksajien odotuksiin siitä, että kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan kestäviä tuloksia, rahalle vastinetta. Tämä edellyttää meiltä ulkoministeriössä ammattimaista tulosten, laadun ja riskien hallintaa sekä hallinnollista tehokkuutta. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta on kyllä kaikkea muuta!

Erityisen hienolta on tuntunut huomata, että tekemämme uudistustyö saa tunnustusta. Tänä keväänä OECD:n kehitysapukomitea DAC arvioi, miten hyvin olemme toimeenpanneet laajassa vertaisarviossa 2017 annettuja kehittämissuosituksia. Saimme erityistä kiitosta uudistuksista ja tulosajattelusta. Arvioryhmän mukaan Suomi kelpaa esimerkiksi muille maille. Mahtava kehu ottaen huomioon, että muutama vuosi sitten olimme selvästi perässä monia OECD-maita tulosohjauksen ja -raportoinnin alueella.

Pärjäsimme todella hyvin myös kesällä julkistetussa avun laatua vertaavassa ”Quality of ODA” -indeksissä. Kahdenvälisistä avunantajista olimme toiseksi paras Ruotsin jälkeen ja kokonaistuloksissa kahdeksas. Indeksin kärjessä on monenkeskisiä rahastoja ja kehityspankkeja. Saimme tässäkin arviossa myönteistä palautetta tulos- ja evaluaatiojärjestelmistämme.

Kokonaisvaltainen uudistus

Meidän uudistustyömme lähti liikkeelle siitä ajatuksesta, että haluamme tehdä parasta mahdollista kehitysyhteistyötä, josta suomalaiset voivat olla ylpeitä. Emme kuulu maailman suurimpiin avunantajiin, mutta voimme kyllä olla yksi laadullisesti parhaista. Se on tavoitteemme.

Uudistustyön taustalla oli havainto, että omat toimintatapamme ovat muotoutuneet vuosien saatossa ja uudistustyötä on tehty jatkuvasti mutta pistemäisesti. Nyt päätimme käydä toimintamme kokonaisvaltaisesti läpi ja uudistaa keskeiset prosessit ja työkalut. Työn suunnittelussa meillä oli apuna paljon aineistoa kehitysyhteistyön riippumattomista evaluaatioista, tarkastuksista ja ulkopuolisista arvioista, jotka kaikki sisälsivät paljon suosituksia. Pureskelimme palautetta huolellisesti ja otimme mukaan omia arkikokemuksiamme. Näin valittiin kehittämisen painopisteet.

Kehitysyhteistyön toimintatapojen uudistus (jota olemme sisäisesti kutsuneet suuhun paremmin sopivasti KeTTU-hankkeeksi) keskittyi kolmeen suureen kokonaisuuteen: 1) strateginen tulosohjaus; 2) käytännön työn prosessit ja välineet ja 3) osaaminen ja henkilöstö. Kukin osio on sisältänyt useita ulottuvuuksia, joita on otettu käyttöön sitä mukaa, kun ne ovat valmistuneet.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kehittämistyö on ollut vaikeaa – olemme saaneet pinnistää mielikuvitustamme ja useaan kertaan törmänneet myös teknisten ratkaisujen ja lainsäädännön asettamiin rajoihin. Mutta tällaista hallinnon kehittämistyö usein on – monien vaihtoehtojen punnitsemista, selvittelyä, valmistelua ja käytännön haasteiden ratkomista. Vaikka monet ratkaisut ovat lopulta aika yksinkertaisia ja intuitiivisia, niihin pääseminen on vaatinut paljon taustatyötä.

Koko uudistushankkeen ajan työhön on osallistunut iso joukko ulkoministeriön työntekijöitä oman arkityönsä ohella. Tiesimme, että näin perusteellista uudistustyötä ei voi teettää ulkopuolisin voimin, vaan oma asiantuntemuksemme on ratkaisevaa. Olemme kuitenkin saaneet paljon inspiraatiota valtionhallinnon muista uudistuksista ja osallistuneet niihin, esimerkiksi valtionavustusten digitalisaatiohankkeeseen. Tietyissä vaiheissa olemme myös käyttäneet ulkopuolista asiantuntemusta apuna.

Mutta ennen kaikkea kiitos uraauurtavasta uudistustyöstä kuuluu osaaville ja sitoutuneille kollegoilleni, jotka ovat ennakkoluulottomasti ja innostuneesti uudistaneet työtämme yhdessä. Mikä etuoikeus on ollut työskennellä tällaisen joukon kanssa.

Kehittämisvaihe on nyt ohi – jatkuvan parantamisen tiellä jatketaan tästä eteenkin päin.

Tämä kirjoitukseni saa jatkoa muutamista teksteistä, joissa minä ja kollegani kerromme uudistustyön tärkeimmistä saavutuksista.