Mosambikissa tuskin kukaan oli kuullut kuuroista räppäreistä tai uskonut asiaan, ennen kuin Marko Vuoriniemi, alias Signmark, räppäsi itsensä maputolaisten sydämiin. Hänen uskomaton kasvutarinansa kuurona syntyneestä lapsesta ympäri maailmaa kiertäväksi rap-muusikoksi sai valtavasti vastakaikua sekä kuuroilta että kuulevilta.

Lyhyen vierailunsa aikana huhtikuun alussa Signmark ehti esiintyä sadoille koululaisille, täydelle salille mosambikilaisnuoria, antaa haastattelun Mosambikin kuurojen TV-kanavalle sekä tavata maan opetusministerin, vara-opetusministerin sekä muita kouluviranomaisia.

Signmarkin vierailu Mosambikissa edusti myös eräänlaista jatkumoa suomalaisen kehitysyhteistyön historiassa. Kun Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA vuoden 1990-alussa käynnisti kehitysjoukko-ohjelman maassa, työ kuurojen parissa oli yksi toiminnan painopisteistä. Suomalaisten viittomakielen osaajien avulla laadittiin ensimmäinen mosambikilainen viittomakielen sanakirja, opetettiin viittomakieltä, kehitettiin oppimateriaalia ja tuettiin kuurojen verkottumista. Ennen kaikkea välitettiin viestiä siitä, että kuurot ovat yhdenvertaisia kuulevien kanssa.

Tämä työ on kantanut pitkälle. Signmarkin vierailun aikana tapasimme monia mosambikilaisia, jotka olivat opiskelleet viittomakieltä KEPAn tuella tehdyn sanakirjan avulla, luoneet kontakteja toisiinsa KEPAn järjestämissä seminaareissa ja työpajoissa, kasvaneet aikuisiksi yhdessä toinen toistaan rohkaisten. Myös Suomen Kuurojen Liitto oli vahvasti mukana työssä.

Musiikkia viittomakielellä

Signmarkin pääviesti oli selkeä: kuuro ei ole vammainen vaan henkilö, joka kommunikoi viittomakielellä. Myös musiikkia voi ilmaista viittomakielellä, sillä rytmi tuntuu kehossa, se taipuu liikkeiksi ja tanssiksi kaikissa kulttuureissa. Meille, jotka emme viittomakieltä osaa, Signmarkin laulujen sanoman tulkitsi ruotsalainen rap-artisti, Adam Tensta.

Signmark syntyi 1970-luvun lopussa kuurona ja myös hänen molemmat vanhempansa olivat kuuroja. Vaikka kuurojen asema oli tuolloin jo kohentunut, he törmäsivät edelleen moniin käytännön ongelmiin ja kielteisiin asenteisiin. Niinpä Signmarkin unelmaa ryhtyä muusikoksi pidettiin lähinnä naurettavana – ”kuuro muusikko, sehän on mahdotonta!” ”Miten niin mahdotonta?”, kysyi Signmark ja päätti osoittaa, että myös viittomakielellä voi esittää musiikkia.

Tie maailman ensimmäiseksi kansainvälisesti tunnetuksi viittomakieliseksi räppäriksi ei kuitenkaan ollut helppo: ensimmäinen omakustanteinen levy floppasi ja naureskelijoita riitti. Kovalla työllä Signmark onnistui voittamaan alkuvaiheen vastoinkäymiset ja nyt hänen musiikkinsa tunnetaan eri puolilla maailmaa.

Hän on räpännyt maailmantalouden päättäjille Washingtonissa, tuhansille nuorille New Yorkissa ja kiertänyt monissa Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa Nepalista Myanmariin, Etiopiasta Etelä-Afrikkaan ja Mosambikiin. Mosambikista Signmark jatkoi matkaansa Strassbourgiin, missä hän esiintyi yhdessä Adam Tenstan kanssa Euroopan Neuvoston päättäjille. Ulkoministeriö nimitti hänet vammaisten oikeuksien erityisedustajaksi vuonna 2010.

Signmark on vahva roolimalli niin kuuleville kuin kuuroille, sillä hän on osoittanut, että ”mahdottomatkin unelmat” voi toteuttaa. Hänen viestinsä ovat selkeitä: viittomakielinen opetus on turvattava kouluissa, on palkattava viittomakieltä taitavia opettajia kaikkiin oppiaineisiin, tarvitaan viittomakielen tulkkeja, koska viittomakieli on silta kuulevien ja kuulovammaisten välillä. Viittomakieli on kulttuurisidonnainen vähemmistökieli, joka kehittyy kuten kaikki muutkin kielet. Se on kiinteä osa kuurojen yhteisöjä.

Herätys Mosambikin päättäjille

Mosambikilaisille päättäjille Signmarkin vierailu oli herätys: maassa on tuhansia kuuroja ja kuulovammaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät pääse lainkaan kouluun tai joiden koulunkäynti kärsii viittomakieltä taitavien opettajien puutteesta. Ilman koulutusta heidän mahdollisuutensa työllistyä ja hankkia toimeentulo ovat marginaaliset. Tarvitaan myös viittomakielen tulkkeja avustamaan kuuroja hoitamaan asioitaan esimerkiksi virnaomaisten kanssa.

Mosambikilaisille kuuroille Signmarkin kasvutarina oli hyvin voimaannuttava kokemus. Tämän aisti konsertissa, jossa sadat maputolaiset kuurot tanssivat yhdessä Signmarkin kanssa samaistuen hänen tarinaansa. Saman voimaantumisen kokemuksen aisti myös kuurojen koulussa, jossa yksi pieni koululainen rohkaistui kysymään Signmarkilta, ”oletko sinä todella samanlainen kuin me?” Siinä tilanteessa moni meistä kuulevista pyyhki silmäkulmiaan.

Työskentelin itse vuodet 1993-96 KEPAn kenttäkoordinaattorina ja olin iloinen ja ylpeä nähdessäni, miten suomalaisten kehitysjoukkolaisten työ on kantanut hedelmää. Mosambikin kuurojen TV-kanavan työntekijöistä monella oli juuret KEPAn toiminnassa ja kouluissa opettajat muistelivat KEPAn työtä lämmöllä. Signmarkin konsertissa sain ”karhunhalauksia” useilta mosambikilaisilta kuuroilta, joihin olin tutustunut lähes kolme vuosikymmentä sitten.

Haluan välittää suuret kiitokset kaikille entisille KEPAn kehitysjoukkolaisille, Kuurojen Liiton ja Abilis-säätiön työntekijöille ja aktivisteille, jotka omalla työllänne olette olleet vahvistamassa kuurojen oikeuksien toteutumista Mosambikissa. Toivon hartaasti, että KEPAn toiminnan ja Abilis-säätiön Mosambik-hankkeiden päättymisestä huolimatta onnistumme löytämään uudet keinot ja kanavat yhteistyön jatkamiselle. Olkoon Signmarkin vierailu lähtölaukaus uusille kumppanuuksille!