Mosambik puolen vuoden perspektiivistä

”Puoli vuotta takana Maputossa – miltä nyt tuntuu?” Kysymys tulee vastaan puheissa mosambikilaisten ja muiden maiden kollegoiden kanssa. Samaa kyselevät perheenjäsenet ja ystävät Suomessa ja tätä toki pohdin itsekin. Lyhyt vastaus ”kiitos hyvältä” tiivistää hyvin tämänhetkiset tunnelmat, mutta ei riitä kuvaamaan kaikkea, mitä kuluneet kuukaudet ovat tuoneet tullessaan.

Edustuston työkenttä kattaa niin suomalaisten turvallisuuteen kuin Suomen ja Mosambikin välisiin poliittisiin ja kaupallisiin suhteisiin sekä kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Hyvässä tiimihengessä edustusto on onnistunut hoitamaan laajaa tehtäväkirjoa suuremmitta kommelluksitta, vaikka tilanteet Mosambikissa ovat puolen vuoden aikana vaihtuneet kriisitunnelmista varovaiseen optimismiin.

Mosambikissa odotetaan paljon kumppanuudelta Suomen kanssa. Kuva: Laura Torvinen.

Vuosi 2017 on tärkeä merkkipaalu sekä itsenäisen Suomen historiassa että Suomen ja itsenäisen Mosambikin historiassa. Suomi 100-juhlavuonna tulee myös kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi aloitti virallisen kehitysyhteistyön Mosambikissa. Ensimmäinen hankkeemme oli yhteispohjoismainen maataloussektoriohjelma (Mozambique Nordic Agricultural Program,  MONAP), joka käynnistyi viiden pohjoismaan tuella vuonna 1977.

Neljä vuosikymmentä jatkuneen yhteisen taipaleen ansiosta Suomi tunnetaan Mosambikissa luotettavana kumppanina, nopean kehityksen, koulutuksen ja tasa-arvon ihmemaana, ja kumppanuudelta Suomen kanssa odotetaan paljon. Suomen kehitystarina köyhästä agraarivaltiosta yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista herättää täällä edelleen hämmästystä ja kiinnostusta, ja odotukset meitä kohtaan tuntuvat kasvavan päivä päivältä. Juhlistaessamme Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä, pyrimme myös avaamaan uusia ulottuvuuksia Suomen ja Mosambikin välisiin suhteisiin.

Kriisitunnelmat väistymässä 

Saapuessani Maputoon syyskuussa 2016 keskustelua mediassa samoin kuin tapaamisissa mosambikilaisten ja muiden edustustojen kollegoiden sekä tuttavien kanssa hallitsi kaksi toisiinsa kytkeytyvää teemaa: poliittis-sotilaallinen kriisi ja talouskriisi. Keinot kriisien ratkaisemiseksi tuntuivat olevan hakusessa, vaikka kaikki olivat samaa mieltä siitä, että maahan tarvitaan pysyvä rauha ja talouden syöksykierre on katkaistava. Tilanne oli kriittinen: Mosambik – yksi 1990-luvun Afrikan konfliktinratkaisun ja talousihmeen esimerkkimaista – näytti ajautuneen täydelliseen poliittiseen ja taloudelliseen umpikujaan.

Aseellisissa konflikteissa maan keski- ja pohjoisosissa menehtyi siviilejä, kouluja ja terveysasemia suljettiin, ihmiset joutuivat jättämään kotinsa. Maanviljely, kaupankäynti ja muu yritystoiminta hiipui, koska liikkuminen maanteillä oli vaarallista. Huhtikuussa 2016 julki tulleet valtion ”salatut lainatakuut”, täkäläisittäin dividas escondidas, olivat ”katkaisseet kamelinselän” ja romahduttaneet Mosambikin hallituksen uskottavuuden avunantajien, kansainvälisten rahoittajien sekä maan omien kansalaisten silmissä.

Ensimmäisissä tapaamisissani hallituksen edustajien kanssa toinkin toistuvasti esiin Suomen huolen maan tilanteesta ja EU-kantoja noudattaen rohkaisin hallitusta jatkamaan rauhanneuvotteluja ja avaamaan ovet kansainväliselle tilintarkastukselle lainatakuuvyyhden selvittämiseksi.

Suomen kokemuksista ja alan kansainvälisen tutkimuksen tuloksista kertoivat professori Kirsti Lonka ja dosentti Maria Ahlholm Helsingin yliopistosta sekä professori, ja kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta. Kuva Laura Torvinen

Tunnelin päässä valoa

Nyt, puolisen vuotta myöhemmin voi huojentuneena todeta, että ”tunnelin päästä kajastaa valo”. Maassa on tulitauko, rauhanneuvottelut etenevät ja kansainvälinen tilintarkastus lainatakuita koskevan vyyhden purkamiseksi on loppusuoralla. Tulitaukosopimus on voimassa toukokuun alkuun, mihin mennessä rauhanneuvottelijoiden odotetaan tuovan ehdotuksensa parlamentin käsittelyyn pysyvän rauhan saamiseksi maahan.

Vaikka maan talouskriisi on osittain globaalin talouskehityksen seurausta, se on osittain myös täysin kotikutoinen. Maailmantalouden taantuma, öljyn hinnan lasku sekä Mosambikin epävakaa poliittis-sotilaallinen ovat osasyy maan talouskasvun hiipumiseen. Vuonna 2016 Mosambikin talouskasvu jäi vain 3,4 prosenttiin kuluneen vuosikymmenen keskimääräisen 7,2 prosentin vuosikasvun sijaan.

Talouskriisin kotikutoinen puoli taas liittyy suoraan valtion lainatakuisiin. Yksinkertaistaen niissä kyse on siitä, että edellisen hallituksen aikaan maan korkein poliittinen johto ja keskeiset talouspäättäjät antoivat salaa, maan parlamentin ja IMF:n ohittaen, valtion takuut yhteensä USD 1,4 miljardin lainoille yrityksille, joiden todellinen luonne on jäänyt hämäräksi. Lainatakuiden julkitulon seurauksena IMF keskeytti ohjelmansa Mosambikissa ja budjettitukiavunantajien ryhmä ml. Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki jäädyttivät suorat budjettitukimaksatukset kunnes lainatakuista on laadittu riippumaton kansainvälinen tilintarkastus. Mosambikin talous ajautui kriisiin.

Salattuja lainatakuita koskevan tilintarkastuksen loppuun saattaminen on avain ulospääsylle taloudellisesta umpikujasta. Nyt käynnissä oleva tilintarkastus on ensimmäinen askel luottamuksen rakentamiseksi kansainvälisen avunantajayhteisön, ulkomaisten sijoittajien ja maan kansalaisten välille. Tuloksia odotetaan huhtikuun lopussa, jolloin tilintarkastusraportin päähavainnot on määrä julkistaa. Tämä on kuitenkin vasta pitkän prosessin alkusoitto. Todellisen testin muodostaa hallituksen valmius ryhtyä toimenpiteisiin tilintarkastuksen osoittamien virheiden korjaamiseksi ja mahdollisten syyllisten saattamiseksi vastuuseen.

Neljä vuosikymmentä yhteistyötä

Juhlavuosi 2017 on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti: ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olemme saaneet isännöidä Suomen Pankin pankkivaltuuskuntaa, organisoida korkean tason opetusalan seminaarin yhdessä Mosambikin opetusministeriön kanssa sekä käyneet rakentavat yhteistyöneuvottelut Mosambikin hallituksen kanssa.

Suomen Pankin pankkivaltuuskunnan vierailun aikana sinetöitiin yksi Teiniliiton menneiden vuosikymmenien kuuma debatti, joka juontaa juurensa 1960-luvun loppuun, aikaan ennen Mosambikin itsenäistymistä ja virallisen yhteistyön alkua maittemme välillä. Virallisten tapaamisten ja rahapolitiikkaa koskevien seminaarien lisäksi pankkivaltuuskunta pääsi todistamaan, että vuoden 1969 Taksvärkki-keräyksen tuotto meni painokoneen hankkimiseen Frelimolle oppimateriaalin tuottamiseen eikä vapautusliikkeen aseisiin.

”Kättä päälle”- Taksvärkkirahat menivät painokoneen hankintaan, eivät aseisiin! Kuva: Laura Torvinen

Itsenäisen Suomen menestystarinaa – koulutusta – juhlistettiin helmi-maaliskuun vaihteessa opetusalan korkean tason asiantuntijaseminaarilla.  Se järjestettiin yhteisvoimin edustuston sekä Mosambikin ja Suomen opetusministeriöiden kanssa ja kokosi yhteen lähes 150 opetusalan toimijaa. Seminaarin pääteemat, opettajakoulutus, äidinkielinen opetus sekä varhaiskasvatus, ovat Suomen vahvuuksia ja samalla erittäin relevantteja myös Mosambikin valmistellessa opetusjärjestelmää koskevaa lakiuudistustaan.

Suomen ja Mosambikin tärkeät virstanpylväät olivat vahvasti esillä myös maaliskuun alussa käydyissä Suomen ja Mosambikin välisissä yhteistyöneuvotteluissa. Niissä käsiteltiin maittemme ajankohtaisia poliittisia, kaupallisia ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä sekä keskusteltiin Suomen ja Mosambikin välisestä maaohjelmasta vuosille 2016–2019.

Ohjelman mukaisesti Suomi tukee Mosambikia koulutuksen, hyvän hallinnon sekä maaseutukehityksen vahvistamiseksi. Yhteistyöneuvotteluissa korostettiin kuitenkin, että tulevina vuosina ensisijainen tavoite on yksityissektoriyhteistyön ja kaupallis-taloudellisten suhteiden vahvistaminen kehitysyhteistyön rinnalla. Kehitysyhteistyöllä on saavutettu tuloksia monilla eri sektoreilla, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin.