Viime viikkojen aikana olen työni myötä päässyt kurkistamaan tämän maan moniin rinnakkaisiin maailmoihin ja päivittämään Mosambik-kuvaani. Kenttämatka syvälle Mosambikin maaseudulle Magagadeen, kansainvälinen tutkijakonferenssi Maputossa maan valtavista luonnonrikkauksista ja lopuksi pohjoismaiden tuella järjestetty Maputon ”mini-SLUSH” piirsivät kaikki oman kuvansa maan todellisuudesta.

Ne avaavat eri näkökulmia Mosambikin kehitysnarratiiviin, jota tällä hetkellä leimaavat maaseutuväestön laajamittainen köyhyys, Pohjois-Mosambikin maakaasulöydösten synnyttämät vaurastumisodotukset ja keskustelu luonnonvarojen käytöstä sekä dynaaminen innovaatio-ekosysteemi kasvuyrityksineen.

Pienviljelijöiden Mosambik

Matka Magagadeen liittyi Suomen tukemaan maaseudun kehittämishankkeeseen Sofalan ja Zambezian provinsseissa. Marraskuun lopussa päättyneen hankkeen päätavoitteena on ollut parantaa omavaraistaloudessa elävien viljelijöiden toimeentuloa kehittämällä maatalouden tuottavuutta ja maatalouden arvoketjuja sekä vahvistamalla ruokaturvaa.

Yksi hankkeen tärkeimmistä toiminnoista on ollut avustaa pienviljelijöitä maankäyttöoikeuksien laillistamisessa. Maa kuuluu perustuslain mukaan valtiolle, mutta viljelijät voivat saada oikeuden käyttää ja hallita viljelemiään palstatilkkuja ja siten turvata elinkeinonsa jatkuvuuden. Luku-ja kirjoitustaidottomille viljelijöille laillistamisprosessi on kuitenkin ylivoimainen.

Magagadessa sain kunniatehtävän osallistua virallisten maankäyttöoikeusasiakirjojen luovutusseremoniaan yhdessä piirikunnan johtajan kanssa. Tieto tilaisuudesta oli kiirinyt laajalle ja paikalle kylän keskustaan – suurimpien puiden muodostama aukio – oli kokoontunut satoja ihmisiä lapsista vanhuksiin.

Seremonia aloitettiin juhlallisesti Mosambikin kansallislaululla, sitten seurasi joukko puheita ja lopulta kyläläisille luovutettiin asiakirjat, jotka vahvistavat heidän oikeutensa hallita kenties jo vuosikymmeniä viljelemiään maapalstoja.

Mieleen piirtyi yksi kuva Mosambikin todellisuudesta: lukutaidottomat naiset ja miehet istumassa maassa tuoreine maanhallintaoikeuspapereineen, moneen kertaan kierrätettyihin vaatteisiin puetut lapset, rummutuksen rytmittämä tanssi ja pöllyävä maa. Vesi- ja sähköverkkoa kylässä ei ole, jossakin näkyi pikkuruinen aurinkopaneeli kännykän lataamiseen.

Tutkijoiden ja päättäjien Mosambik

Kaksipäiväinen tutkijakonferenssi seuraavalla viikolla Maputossa avasikin sitten täysin toisen näkökulman maan todellisuuteen. YK-yliopisto WIDERin, Mosambikin valtiovarainministeriön ja Eduardo Mondlane –yliopiston yhdessä järjestämä konferenssi oli tuonut yhteen tutkijoita, asiantuntijoita ja investoijia eri puolilta maailmaa keskustelemaan Mosambikin luonnonvarabuumin siunauksesta ja kirouksesta.

Maakaasuvarantojen ja muiden kaivannaisten ansiosta Mosambikista on tullut globaalisti kiinnostava investointikohde. Arviot luonnonvaroista saatavista satojen miljardien vientituloista ovat luoneet odotuksia nopeasta vaurastumisesta niin poliittisten päättäjien kuin kansalaisten keskuudessa. Myös luonnonvarakirouksen riskit tunnistetaan, mutta ne eivät hälvennä uskoa paremmasta huomisesta.

Onkin selvää, että luonnonvarojen hyödyntäminen avaa Mosambikille mahdollisuuden päästä eroon äärimmäisestä köyhyydestä ja lisätä kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Tämä vaatii päättäjiltä, tutkijoilta ja asiantuntijoilta valmiutta laatia pitkän aikavälin kehitysvisio toimeenpanosuunnitelmineen, parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan valppautta kehitysvision toimeenpanon seurannassa sekä yritysten sitoutumista vastuullisuuteen luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Tutkijakonferenssin puheenvuorojen perusteella asiantuntemusta on valtavasti, mutta tie sanoista tekoihin on usein hyvin pitkä. Jää nähtäväksi, löytyykö valmiutta, valppautta ja vastuullisuutta kaikkia kansalaisia hyödyntävän, kestävän talouskasvun turvaamiseen. Suomi on avainasemassa tukemassa tutkimustietoon pohjautuvaa julkista keskustelua Mosambikin tulevaisuuden skenaarioista.

Innovatiivinen Mosambik

Kolmas näkökulma Mosambikin todellisuuteen avautui Pohjoismaiden yhdessä Mosambikin kasvuyrittäjien kanssa järjestämässä seminaarissa, jossa pohdittiin maan innovaatioekosysteemien ja startup-yrittäjien roolia työpaikkojen luomisessa nuorille.

Maailmanpankin arvioiden mukaan työmarkkinoille tulee vuosittain noin puoli miljoonaa uutta työnhakijaa seuraavan vuosikymmenen aikana. Heistä vain murto-osa saa töitä julkiselta sektorilta, joten yrittäjyys on ainoa vaihtoehto hankkia toimeentulo. Mosambikin työministeri korostikin avauspuheenvuorossaan innovaatiokeskuksia ja kasvuyrityksiä väylänä mielekkäisiin työpaikkoihin.

Päivän mittaisessa seminaarissa mosambikilaiset kasvuyrittäjät, valtaosin muutaman henkilön yrityksiä, kertoivat kokemuksistaan toimia yrittäjänä ja haastoivat päättäjiä tukemaan innovaatioekosysteemien kehitystä. Heidän tarinansa ”ideasta innovaatioon ja innovaatiosta businekseen” olivat rohkaisevia ja osoittivat, mikä valtava potentiaali ja halu nuorilla on olla mukana kehittämässä omaa yhteiskuntaansa.

Maatalouden arvoketjut, energiaratkaisut, mobiilitalous – siinä muutamia esimerkkejä sektoreista, joilla mosambikilaiset startup-yrittäjät ovat menestyneet. Moni heistä on saanut työlleen sparrausta myös Suomesta.

Maputon mini-SLUSH toteutettiin samaan aikaan kuin Helsingin SLUSH, johon muutama mosambikilaisistakin oli aiempina vuosina osallistunut.  Vaikka Maputo ei osallistujamäärässä kilpailekaan samassa sarjassa kuin Helsinki, niin inspiroivassa ilmapiirissä se tuskin jäi paljon jälkeen. Ja suomalaisväriä Maputon mini-SLUSHiin toi Aalto-yliopiston edustaja Irena Bakic, joka toimi viime vuonna järjestetyn Koodibussi Afrikkaan-kiertueen priimusmoottorina.