YK:n jäsenvaltiot ovat sopineet, että ne poistavat nälän maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen kangertelee pahasti ja koko ruokajärjestelmän kestävyys on kyseenalaistettu. Syksyllä järjestettävä ruokajärjestelmähuippukokous pyrkii kuitenkin hoitamaan koko kattauksen kuntoon.

Joka yhdeksäs meistä eli 690 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta nälästä. Tämä on noin 130 miljoonaa vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaiden lapsista 30–40 prosenttia on kuitenkin edelleen aliravittuja. Heidän kognitiiviseen kehitykseensä kuten oppimiseen nälällä on surullinen vaikutus. Nämä lapset ovat osa joukkoa, jonka pitäisi rakentaa maansa tulevaisuutta, innovoida start-up yrityksiä ja tehdä kauppaa kanssamme

Ruokaan liittyy lisäksi paljon muitakin kehityksen kannalta oleellisia kysymyksiä kuin nälkä. Mitä ruoka on? Kuka sitä tuottaa ja kenelle? Millä ehdoilla se on tuotettu, kaupattu ja kulutettu? Ja erityisesti mihin nämä kaikki asiat vaikuttavat yhdessä tai erikseen?

Nämä kysymykset ovat kestävän kehityksen ytimessä. Ruokajärjestelmien, niin paikallisten kuin globaalien, olisi pystyttävä takaamaan ruokaturva ja hyvä ravitsemus kaikille sekä työtä ja toimeentuloa toimijoilleen ilman haittavaikutuksia ympäristölle.

YK:n ruokajärjestelmähuippukokous: Ruoka on meidän asiamme

YK:n kokous kannustaa meitä kaikkia osallistumaan talkoisiin – sen mahdollistavat laajat some-kampanjat, työryhmät, dialogit ja kilpailut. Syyskuussa järjestettävä kokous etsii ratkaisuja ruokajärjestelmien ympäristöä, taloutta ja sosiaalisia asioita koskeviin epäkohtiin niin paikallisella kuin globaalilla tasolla.

Tarkoitus on edistää ihmisten vaikutusmahdollisuuksia: kuka tahansa voikin ehdottaa asiantuntijoille arvioitavaksi ratkaisumalleja ruokajärjestelmien muuttamiseksi kestävämmäksi. Tämä on välttämätöntä – ja siihen tarvitaan meidän kaikkien panosta ja valintoja.

Suomi vahvistaa kehitysmaiden ruokaturvaa

Maatalous on useimpien Afrikan maiden ruokaturvan, talouden ja työpaikkojen peruskivi. Suomi on juuri vahvistanut 15 miljoonan euron tuen YK:n maatalouden kehitysrahoitusjärjestölle IFAD:ille, joka työllään parantaa ruoka- ja ravitsemusturvaa sekä vähentää maaseudun köyhyyttä kehitysmaissa.

Suomi edistää myös pienviljelijöiden, sekä naisten että miesten, maanhallintaoikeuksia ja kestävää maataloustuotantoa Etiopiassa. Suomen tuella kehitetyllä digitaalisella järjestelmällä on yhdessä muiden avunantajien kanssa rekisteröity jo yli 10 miljoonaa viljelypalstaa Etiopian maaseudulla. Turvattu maanomistusoikeus kannustaa viljelijöitä investoimaan maatalouden tuottavuuteen, ja siten parantamaan ruokaturvaa.

Eli lähteekö se nälkä?

Nälkä ei valitettavasti lähde pelkällä huippukokouksella. Kokouksen tuloksena voi kuitenkin olla ennennäkemätöntä yhteistyötä, poliittista tahtoa ja resursseja ongelman ratkaisemiseksi. Ruokaturvan saavuttaminen vaatii käytännönläheiset ja paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat keinot sekä kaikkien osapuolten tiivistä yhteistyötä pellolta kabinetteihin.

Nälän voittaminen, riittävän ja ravitsevan ruuan saaminen on edellytys kaikelle kehitykselle.  Kestävät ruokajärjestelmät luovat pohjan tämän tavoitteen saavuttamiseksi niin meillä kuin maailmalla.